Vegaanihaasteen osallistujat säästävät hurjan määrän vettä, kasvihuonekaasupäästöjä sekä tietysti eläimiä!

Vegaanihaasteen otti tammikuussa vastaan 25 000 ihmistä. Kun lasketaan yhteen, millainen vaikutus näin suurella ihmisjoukolla on eläimiin, ilmastoon ja vedenkäyttöön, saadaan aikaan merkittäviä lukuja.

Jos jätät eläinperäiset tuotteet pois lautaseltasi, säästät kuukaudessa:

  • 31 eläintä
  • 39 000 litraa vettä
  • Kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaa 667 kilometrin autolla ajamista.

Kaikki 25 000 tammikuun Vegaanihaasteeseen osallistunutta säästävät kuukaudessa yhteensä:

  • 775 000 eläintä
  • 975 000 kuutiometriä vettä
  • Kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaa 16 675 000 kilometrin autolla ajamista. Tämä on sama kuin ajaisi 416 kertaa maapallon ympäri.

Eläinten lukumäärä saattaa kuulostaa erikoiselta. Luku on suuri, koska siinä on huomioitu lautaselle päätyneiden eläinten lisäksi myös ne eläimet, jotka ovat kuolleet tuotannon eri vaiheissa jo ennen teurastusta. 

Eläintuotannossa kuolee paljon eläimiä jo kasvatusvaiheessa. Lisäksi monille eläimille syötetään rehuna toisia eläimiä, kuten kaloille toisia kaloja. Jos halutaan arvioida eläinperäisen ruoantuotannon aiheuttama todellinen kuolleiden eläinten määrä, pitää myös kaikki nämä yksilöt laskea mukaan.

Laskelmien perusteella kasvissyönti säästää kuukaudessa vähintään 31 eläintä verrattuna keskimääräiseen sekasyöjän ruokavalioon. Lukumäärä on arvioitu Yhdysvaltojen tilastojen perusteella, ja niistä on valittu tähän laskelmaan varovaisimmat arviot.

Arviossa ei ole huomioitu maidontuotantoa, vaan ainoastaan lihaksi kasvatetut naudat. Myöskään munantuotannossa kuolleita ja munimiskauden päättymisen jälkeen tapettuja kanoja tai munantuotannossa tapettavia kukkotipuja ei ole otettu laskuihin mukaan. Vegaaniruokavaliota noudattavan luku on siis todellisuudessa vielä tätäkin suurempi.

Maaeläinten määrä on laskettu teurastamoissa tapettujen eläinyksilöiden perusteella. Siihen on lisätty se eläinmäärä, joka arviolta kuolee tuotannossa tai teuraskuljetuksissa. Näiden perusteella kasvissyöjä säästää noin 25 maaeläintä vuosittain.

Kasvissyöjä säästää vuositasolla vähintään 206 kalaa. Määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta se huomioi myös kaloille syötetyt toiset kalat. Esimerkiksi 170 gramman painoisen lohifileen takia on pyydetty 20 muuta kalaa. Kaloista on laskettu sekä luonnosta pyydetyt että kasvatetut kalat. Luvussa on huomioitu kaikki tuotannon eri vaiheissa tapetut kalat, ei vain niitä kaloja, jotka ihmiset varsinaisesti syövät. 

Teollisessa kalastuksessa kuolee myös "sivusaalista", joka on noin kolmasosa kaikesta kalansaaliista. Kalastusmenetelmät eivät valikoi, mitkä eläimet verkkoihin tai syötteihin jäävät ja siksi saaliiksi jää myös valtava määrä sellaisia yksilöitä (kaloja, valaita, kilpikonnia, merilintuja ja hylkeitä), jotka heitetään takaisin mereen. Suurin osa "sivusaaliista" on jo takaisin mereen heitettäessä menehtynyt, tai ainakin vahingoittunut. Esimerkiksi yhden katkarapukilon pyytämisessä on kuollut turhaan jopa kymmenen kiloa muita lajeja, uhanalaisiakin.

Tätä voi havainnollistaa hyvin miettimällä sushilautasta. Lautasella näkyvät vain ne merenelävät, jotka siinä konkreettisesti ovat. Jos lautasella olisivat myös ne eläimet, jotka kuolivat sushiin käytettyjen merenelävien pyynnin yhteydessä, olisi lautasen halkaisija puolitoista metriä.

Kasvissyöjä säästää lisäksi vähintään 139 selkärangatonta merieläintä (äyriäistä, nilviäistä) vuosittain. 

Luvut eivät ota huomioon metsästystä tai vapaa-ajankalastusta.

Vuodessa säästyneet 25 maaeläintä, 206 kalaa ja 139 selkärangatonta merieläintä jaettuna vuoden kahdellatoista kuukaudella tarkoittavat siis 31 eläintä kuukaudessa. 25 000 tammikuun Vegaanihaasteeseen ilmoittautunutta säästäisi siis 775 000 eläintä kuukaudessa, jos jokainen jättäisi eläinperäiset tuotteet pois lautaseltaan. Hienoa!

Luvut eivät toki suoraan näy siten, että eläimiä tapettaisiin tai tuotettaisiin vähemmän. Ajan myötä kysynnän lasku näkyy myös vähentyneenä eläintuotantona ja luonnonvaraisten eläinten tappamisena. 

Vaikka muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä, voi vegaaniseen ruokavalioon siirtyminen mahdollistaa muutoksen henkilökohtaisella tasolla hyvinkin nopeasti. Muihin eläimiin on mahdollista suhtautua kunnioituksella ja nähdä ne hyödykkeiden sijaan tuntevina ja tietoisina olentoina.

Vedenkäyttö, kasvihuonekaasupäästöt ja maankäyttö

Kasvissyöjä säästää kuukaudessa vähintään 39 000 litraa vettä, mikä on lähes yhtä paljon kuin keskivertosuomalaisen vuosittainen kotitalousvedenkulutus. Vegaanina vettä säästyy vieläkin enemmän. Kaikki haasteeseen tammikuussa ilmoittautuneet ovat siis yhdessä säästäneet vähintään 975 000 kuutiometriä vettä!

Yhden henkilön kuukauden vegaaniruokavalio säästää kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaisi autolla ajamista 667 kilometrin verran. Jos lasketaan kaikki haasteeseen tammikuussa osallistuneet, kasvihuonekaasupäästöjä säästyy kuukaudessa määrä, joka vastaa 16 675 000 kilometrin autolla ajamista. Tämä on sama kuin ajaisi autolla 416 kertaa maapallon ympäri!

Luku ei kuitenkaan ota huomioon kaikkia ruoantuotannon vaikutuksia. Esimerkiksi kalastuksessa pohjatroolaus vapauttaa merenpohjasta kasvihuonekaasuja saman verran kuin koko maailman lentoliikenne aiheuttaa.

Kööpenhaminan yliopiston kestävän kehityksen tutkimuslaitoksen johtaja Katherine Richardson arvioi, että ruoantuotannon muuttaminen saattaa olla ilmaston kannalta jopa tärkeämpää kuin energiajärjestelmän muuttaminen. Nature-tiedelehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan lihansyönnin pitää vähentyä länsimaissa 90 prosenttia, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä.

Tiedelehti Sciencessa julkaistun suurtutkimuksen mukaan liha- ja maitotuotteiden hylkäämisellä on paljon suurempi vaikutus ympäristöön kuin lentomatkojen vähentämisellä. Ihmisen syömistä kaloreista 18 % on peräisin liha- ja maitotuotteista, mutta liha- ja maitoteollisuus vievät 83 % maatalouden käytössä olevasta maasta.

Tutkimusta johtanut Joseph Poore Oxfordin yliopistosta sanoo, että vegaaninen ruokavalio on luultavasti merkittävin mahdollinen keino vähentää omaa vaikutustaan maapalloon – ei vain kasvihuonekaasujen suhteen, mutta myös happamoitumisen, rehevöitymisen, maankäytön ja vedenkäytön suhteen.

Ilmastovaikutusten lisäksi kasviperäinen ruokavalio on tehokas tapa pienentää muitakin ympäristövaikutuksia, sillä eläintuotanto on pääsyy maailmanlaajuiseen elinympäristöjen tuhoutumiseen, meneillään olevaan lajien sukupuuttoaaltoon, metsäkatoon, eroosioon, vesistöjen rehevöitymiseen sekä vesipulaan.

Yli kolmasosa maapallon jäättömästä maapinta-alasta on eläintuotannon käytössä karjan laidunmaana tai peltona, jossa kasvatetaan ruokaa karjalle. Kasviperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittaisiin vain neljäsosa nykyisestä ruoantuotannon käytössä olevasta maapinta-alasta. Eläinlajien sukupuuttoaallon etenemistä voitaisiin hidastaa, jos palautettaisiin ihmisen valtaamia maa-alueita takaisin luonnonvaraisten eläinten elinympäristöiksi.

Eläintuotanto on riippuvainen rehuteollisuudesta ja erityisesti lisävalkuaisen saannista, ja Suomessa eläinproteiinin tuotanto nojaa vahvasti tuontiin. Näin on siitä huolimatta, että 70 prosenttia viljellystä peltoalasta viljellään rehua. Suomi ei siis ole omavarainen rehun suhteen, vaan 85 % lisävalkuaisesta tuodaan muualta. Jos pelloilla viljeltäisiinkin kasviproteiinia ihmisille, tarvittaisiin vain murto-osa tämänhetkisestä peltopinta-alasta.

Kasvisruoka on hyväksi myös ihmisille

Ympäristöongelmat ja tehoton planeetan resurssien käyttö ovat suoraan kytköksissä inhimilliseen hätään. Kasviperäiseen ruokavalioon siirtymällä onkin mahdollista tukea globaalia tasa-arvoisuutta. YK:n mukaan juuri kasviperäiseen ruokaan siirtyminen on oleellista ihmisten nälänhädän poistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 

Kasvisruokavaliossa on paljon terveyshyötyjä, joten kasvissyönnistä voi olla hyötyä myös sinulle itsellesi! Suomalaisten ravitsemussuositustenkin mukaan vegaaninen ruokavalio sopii kaikkiin elämänvaiheisiin.

Vegaaniruoassa on keskimäärin vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin sekaruoassa, eikä siinä ole lainkaan kolesterolia. Kasvissyöjät saavat ruokavaliostaan keskimäärin enemmän kuitua, C-vitamiinia ja monia muita ravintoaineita kuin sekasyöjät. Kasvisruokailulla voi myös pienentää monien sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja paksusuolensyövän riskiä.

Tässä on monta hyvää syytä jatkaa! 

Lisätietoa

Haluatko yli 200 herkullista reseptiä?

31 päivää ilmaisia vinkkejä vegempään elämään

Ilmoittaudu mukaan Vegaanihaasteeseen!
Yhteystiedot

info@vegaanihaaste.fi
044 7169 820

Vegaanihaasteen järjestää:
Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

 

MEDIALLE
REKISTERISELOSTE
KEITÄ ME OLEMME
KEITÄ TUUTORIT OVAT