Vegaanihaasteeseen osallistujat säästivät valtavan määrän eläimiä, ympäristöä sekä terveyttään


Yksi ihminen vegaanina säästää kuukaudessa:

  • 33 eläintä
  • yli 70 000 litraa vettä
  • kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaa 344 kilometrin autolla ajamista


Tammikuussa kaikki 13 000 haasteeseen osallistunutta säästivät yhteensä:

  • 429 000 eläintä
  • 910 000 kuutiometriä vettä
  • kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaa 4 472 000 kilometrin autolla ajamista (eli 112 kertaa maapallon ympäri)


Counting animals -sivuston laskelmien perusteella kasvissyönti säästää kuukaudessa 33 eläintä verrattuna keskimääräiseen sekasyöjän ruokavalioon. Lukumäärä on arvioitu Yhdysvaltojen tilastojen perusteella. Arviossa ei ole huomioitu maidontuotantoa, vaan ainoastaan lihaksi kasvatetut naudat. Myöskään munantuotannossa kuolleita ja munimiskauden päättymisen jälkeen tapettuja kanoja tai munantuotannossa tapettavia kukkotipuja ei ole otettu laskuihin mukaan. Vegaaniruokavaliota noudattavan luku on siis todellisuudessa vielä tätäkin suurempi.

Maaeläinten määrä on laskettu teurastamoissa tapettujen eläinyksilöiden perusteella, mihin on lisätty se eläinmäärä, joka arviolta kuolee tuotannossa tai teuraskuljetuksissa. Näiden perusteella kasvissyöjä säästää yli 30 maaeläintä vuosittain.
 
Kaloista on laskettu sekä luonnosta pyydetyt että kasvatetut kalat. Niistä ei ole laskettu vain sitä määrää, jonka ihmiset varsinaisesti syövät, vaan tuotannossa tapettujen yksilöiden määrä kokonaisuudessaan.
 
Kasvissyöjä säästää vuositasolla yli 225 kalaa. Määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta otetaan esimerkiksi 170 gramman painoinen lohifile, joka YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tilastojen mukaan vastaa 340 grammaa lohen elopainosta. Kasvatettavalle lohelle syötetään rehuna melkein viisinkertainen määrä pyydettyä kalaa. Arvion mukaan yhden 170 gramman painoisen fileen takia on pyydetty 20 kalaa.
 
Lukemat eivät ota huomioon vapaa-ajankalastusta, metsästystä tai teollisen kalastuksen "sivusaalista". Lähes kolmasosa kaikesta kalansaaliista heitetään takaisin mereen niin kutsuttuna sivusaaliina. Kalastusmenetelmät eivät valikoi, mitkä eläimet verkkoihin tai syötteihin jäävät, joten sivusaalis on kiinteä osa kalastusta, ei vahinko. Suuri osa sivusaaliista on jo takaisin mereen heitettäessä menehtynyt. Kalastuksen seurauksena kuolee kilpikonnia, hylkeitä, valaita ja kymmeniä tuhansia merilintuja vuosittain. Esimerkiksi yhden katkarapukilon pyytämisessä on kuollut turhaan jopa kymmenen kiloa muita lajeja, uhanalaisiakin.

Sitaatti Jonathan Safran Foerin kirjasta Eläinten syömisestä havainnollistaa tätä hyvin: ”Kuvittele, että eteesi tuodaan sushilautanen. Mutta lautasellasi ovatkin myös kaikki ne eläimet, jotka tapettiin, jotta sinä saisit sushia. Lautasesi halkaisijan pitäisi olla puolitoista metriä.”

Lisäksi kasvissyöjä säästää 151 selkärangatonta merieläintä (äyriäistä, nilviäistä) vuosittain. Vuodessa säästyneet 30 maaeläintä, 225 kalaa ja 151 selkärangatonta merieläintä jaettuna vuoden kahdellatoista
kuukaudella tarkoittavat siis ainakin 33 eläintä kuukaudessa.

Jos lasketaan kaikki tammikuun Vegaanihaasteeseen ilmottautuneet, niin vähintään 429 000 elämää säästyi tammikuun aikana. Hienoa!

Luvut eivät toki suoraan näy siten, että eläimiä tapettaisiin tai tuotettaisiin vähemmän, mutta ajan myötä kysynnän lasku näkyy myös vähentyneenä eläintuotantona ja luonnonvaraisten eläinten tappamisena. Vaikka muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä, voi vegaaninen elämäntapa mahdollistaa muutoksen henkilökohtaisella tasolla hyvinkin nopeasti. Voimme suhtautua muihin eläimiin kunnioituksella ja nähdä ne tuntevina ja tietoisina olentoina, emmekä makkarana tai jonakin muuna hyödykkeenä.


Ympäristö

National Geographic -sivuston mukaan vegaanina säästät kuukaudessa yli 70 000 litraa vettä. Kaikki haasteeseen tammikuussa ilmoittautuneet yhteenlaskettuina ovat siis säästäneet 910 000 kuutiometriä vettä!

Foodwatchin arvion mukaan kasvihuonekaasuja säästyi määrä, joka vastaisi autolla ajamista 344 kilometrin verran. Jos lasketaan kaikki haasteeseen tammikuussa osallistuneet, kasvihuonekaasuja säästyi määrä, joka vastaisi 4 472 000 kilometrin autolla ajamista (eli 112 kertaa maapallon ympäri)!

Kööpenhaminan yliopiston kestävän kehityksen tutkimuslaitoksen johtaja Katherine Richardson arvioi, että ruuantuotannon muuttaminen saattaa olla ilmaston kannalta jopa tärkeämpää kuin energiajärjestelmän muuttaminen. Nature-tiedelehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan lihansyönnin pitää vähentyä länsimaissa 90 prosenttia, jos haluamme välttää ilmaston vaarallisen lämpenemisen.

Ilmastovaikutusten lisäksi kasviperäinen ruokavalio on tehokas tapa pienentää muitakin ympäristövaikutuksia, sillä eläintuotanto on pääsyy maailmanlaajuiseen elinympäristöjen tuhoutumiseen, meneillään olevaan lajien sukupuuttoaaltoon, metsäkatoon, eroosioon, vesistöjen rehevöitymiseen sekä vesipulaan.

Yli kolmasosa maapallon jäättömästä maapinta-alasta on eläintuotannon käytössä karjan laidunmaata tai peltona, jossa kasvatetaan ruokaa karjalle. Kasviperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittaisiin vain neljäsosa nykyisestä peltopinta-alasta. Eläinlajien sukupuuttoaallon etenemistä voitaisiin hidastaa jos palautettaisiin ihmisen valtaamia maa-alueita takaisin luonnonvaraisten eläinten elinympäristöiksi.


Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Kasviperäiseen ruokavalioon siirtymällä on mahdollista myös tukea globaalia tasa-arvoisuutta. YK:n mukaan juuri kasviperäiseen ruokaan siirtyminen on oleellista ihmisten nälänhädän poistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ympäristöongelmat ja tehoton planeetan resurssien käyttö ovat suoraan kytköksissä inhimilliseen hätään.


Terveys

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan vegaani- ja muut kasvisruokavaliot sopivat kaikkiin elämänvaiheisiin. Vegaaniruuassa on vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin sekaruuassa ja sen sijaan runsaammin suositeltavia tyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvoja. Eläinproteiinia ja kolesterolia vegaaniruuassa ei ole lainkaan. Kasvissyöjät saavat ruokavaliostaan enemmän kuitua, magnesiumia, antioksidantteja (kuten C- ja E-vitamiinia) ja fytokemikaaleja. Kasvissyöjillä on pienempi sydäntautikuolleisuus. Veren kolesterolipitoisuus ja verenpaine ovat kasvissyöjillä pienemmät. Myös riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä eturauhas- ja paksusuolensyöpään on pienempi.

Oxfordin yliopiston tutkijoiden laskelmien mukaan kasvissyönti voisi aiheuttaa maailmanlaajuisesti jopa 1000 miljardin säästöt vuosittain terveydenhuollossa.


Lisäksi

Omavaraisuuden kannalta eläintuotannon haavoittuvuus on kasvinviljelyä suurempi. Eläintuotanto on riippuvainen rehuteollisuudesta ja erityisesti lisävalkuaisen saannista. Eläinproteiinin tuotanto nojaa vahvasti tuontiin. Vaikka rehukasveja viljellään noin 80 prosentilla viljellystä peltoalasta, siitä huolimatta Suomi ei ole omavarainen rehun suhteen, vaan lisävalkuaisesta 85 prosenttia tuodaan muualta. Jos viljeltäisiin suoraan kasviproteiinia (kuten hernettä, härkäpapua, hamppua tai pellavaa) ihmiskäyttöön, niin pelkästään Varsinais-Suomen alueella olisi potentiaalia tuottaa kasviproteiinia koko Suomen väestölle. Eläintuotanto on myös vahvasti riippuvainen valtavista maataloustuista.