Eläinperäistä ruokaa vähentämällä säästät luontoa ja ilmastoa
Tekstin on kirjoittanut Olli Tiainen, Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija.
Ruoan ilmastovaikutukset ja vaikutukset luontomme tilaan ovat suuret myös Suomessa.
Tiesitkö, että jopa 70 % Suomen peltoalasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantoon. Pelkästään naudanlihan ja maidon tuotannon tarpeisiin on valjastettu yli puolet maatalousmaasta.
Metaanin eli useita kymmeniä kertoja hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun päästöistä taas noin puolet tulee lehmistä. Metaania pääsee ilmakehään lehmien märehtimisestä sekä ulosteesta. Tehokkain ja ainoa olemassa oleva keino näiden päästöjen vähentämiseen on yksinkertainen – vähemmän lehmiä tarkoittaa vähemmän metaanipäästöjä.
Metaani on lyhytikäinen, mutta erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Kääntöpuolena on se, että metaanipäästöjä vähentämällä voidaan saavuttaa suuria harppauksia ilmastokriisin hidastamisessa. YK:n ympäristöohjelma UNEPin julkaiseman arvion mukaan puolittamalla fossiilisista energialähteistä, jätteistä ja maataloudesta peräisin olevat metaanipäästöt 2030 mennessä, voimme vielä pitää ilmaston lämpenemisen alle 1,5 asteessa ja välttää jopa 0,3 asteen lämpenemisen vuoteen 2045 mennessä.
Eläinperäisen ruoan tuotannon päästöt ylipäänsä ovat jopa kaksi kertaa suuremmat kuin kasvispohjaisen ruoan tuotannon päästöt.
Ilmaston lisäksi eläinperäisellä ruoalla on myös merkittävä vaikutus luontoon lähellä ja kaukana. Yksi suurimmista syistä Saaristomeren surkeaan tilaan ja kesäiseen leväpuuroon ovat sikalat. Eläintilojen lantaa levitetään pelloille, joilta sateet huuhtovat osan lannasta ja sen sisältämistä ravinteista ennen pitkää Itämereen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan taas broileri on suomalaisten ruokavaliossa eniten globaalia lajikatoa aiheuttava elintarvike. Saman tutkimuksen mukaan seuraavaksi suurin globaalia lajikatoa aiheuttava tuoteryhmä on kasvatettu kala.
Tutkimusten mukaan vegaaninen ruokavalio onkin paras valinta niin ilmaston kuin luonnon kannalta. Myös Itämeri kiittää, kun jätät lihan ja maitotuotteet lautaseltasi.
Vähemmän on enemmän
Suomessa maatalouden ilmastopäästöt eivät ole vähentyneet lainkaan vuosikymmeniin. Yksi merkittävä keino näiden päästöjen vähentämiseen on muutos ruokavalioissa. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2019 julkaiseman RuokaMinimi-hankkeen loppuraportin mukaan vähentämällä lihan syöntiä ja siirtymällä kasvispainotteiseen ruokaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää jopa 40 %.
Ruokavalion muutoksissa julkisella ruokailulla on suuri merkitys. Muiden muassa kouluissa ja oppilaitoksissa tarjottu ja verovaroin kustannettu ruoka koskettaa jokaista suomalaista jossain elämän vaiheessa. Niissä tarjotaan päivittäin yli miljoona ateriaa.
Eläinperäisten tuotteiden vähentämisellä julkisessa ruokailussa onkin merkittävä kasvatuksellinen vaikutus: kun kasvisruoka tulee jo koulussa tutuksi, on siihen helpompi tarttua myös aikuisena ja koulun ulkopuolella. Myös julkisten hankintojen rahallinen arvo on merkittävä. Vuosittain julkinen sektori käyttää hankintoihin 350 miljoonaa euroa.
Kun eläinperäisten tuotteiden tilalle tuodaan kotimaista ja kestävästi tuotettuja kasvisproteiineja, kasvavat myös suomalaisten viljelijöiden markkinat. Julkisten hankintojen kautta voimmekin vauhdittaa myös laajemmin kotimaisen maatalouden kestävyysmurrosta.
Vähemmän on todellakin enemmän.
Haluatko vaikuttaa julkisten hankintojen kestävyyteen?
Tule mukaan Ruokavallankumous-kampanjaan.
