Globaali ruokajärjestelmä on tuhlaava ja epäoikeudenmukainen

Ruoantuotannon oikeudenmukaisuuteen liittyy lukuisia haastavia kysymyksiä. Meneillään olevat ilmasto- ja kestävyyskriisi ovat myös laajasti ihmisoikeuskysymyksiä, sillä kriisin seuraukset osuvat voimakkaimmin niihin ihmisiin, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa.
 
Kasvipohjaiseen ruokavalioon siirtyminen on erinomainen työkalu globaalin kriisin ratkaisemiseksi, sillä eläinperäisen ruoan tuotanto on vastuussa hyvin suuresta osasta ilmastoon ja ympäristöön liittyviä ongelmia.

Kasviperäisen ruoantuotannon lisääminen ja eläinperäisen vähentäminen pienentäisi kasvihuonekaasupäästöjä, parantaisi vesistöjen tilaa, antaisi mahdollisuuden villieläinpopulaatioiden elpymiselle ja hidastaisi elonkirjon kapenemista. Tämä kaikki tekisi planeetastamme oikeudenmukaisemman paikan myös sen ihmisasukkaille, erityisesti heille, joiden elämään nämä kriisit jo tällä hetkellä voimakkaasti vaikuttavat.

Kasvissyönti ei kuitenkaan yksin ratkaise kaikkia planeetan ongelmakohtia, mutta se on välttämätön askel, jotta voidaan välttyä ilmastokriisin ja elonkirjon heikkenemisen suurimmilta ja tuhoisimmilta vaikutuksilta.

Yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisen ja epäoikeudenmukaisen ruokajärjestelmän purkamiseksi tai muuttamiseksi ei ole, mutta siihen voidaan silti pyrkiä.

Ruokaa on riittävästi, mutta se ei tavoita kaikkia

Globaali ruokajärjestelmä on monimutkainen, vuosisatojen aikana rakentunut epäoikeudenmukaisuutta huokuva systeemi. Maailmassa yli 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Nälänhädästä kärsivät ihmiset asuvat pääosin globaalin etelän maissa. Ruokaa tuotetaan maailmassa tarpeeksi, mutta se ei tavoita kaikkia. Ihmisten lukumäärä ei siis ole ongelma.
 
Ruoantuotantojärjestelmä on valjastettu palvelemaan ennen kaikkea globaalia pohjoista. Ruokaa, rehua ja muita luonnonvaroja tuodaan globaalista etelästä globaaliin pohjoiseen, samaan aikaan kun tuottajamaan kansalaisten saavutettaviin ei välttämättä jää tarpeeksi resursseja. 

Erityisen tuhlaavaa ja epäoikeudenmukaista tämä on silloin, kun rehukasveja viljellään köyhemmissä maissa, jotta rikkaiden maiden ihmiset voivat syödä niillä ruokittujen eläinten lihaa ja muita eläintuotteita. Eläinperäisen ruoan tuotanto kuluttaa monin verroin resursseja verrattuna kasviperäiseen tuotantoon, joten sen vaikutus on suuri myös ihmisiin. 

Ympäristöongelmat ja tehoton planeetan resurssien käyttö ovat suoraan kytköksissä inhimilliseen hätään. Kasviperäisen ruoan tuotanto ja kasvissyönti ovatkin globaalin nälkäongelman kannalta kannattava vaihtoehto. YK:n mukaan juuri kasviperäiseen ruokaan siirtyminen on oleellista nälänhädän poistamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
 
Monien köyhien maiden luonnonvarat ovat paikallisen kansan saavuttamattomissa, sillä vauraista maista alkunsa saaneet monikansalliset yritykset ovat ottaneet ne haltuunsa. Ihmisoikeuskysymyksiin on hankala vaikuttaa, sillä yritysten toimintatapoihin on vaikea puuttua esimerkiksi valtiollisilla velvotteilla.

Ruoan hintaa säädellään miljardituilla

Nykyistä globaalia ruokajärjestelmää ohjailevat erilaiset tukijärjestelmät, jotka osaltaan ohjaavat ihmisiä kuluttamaan eläimille, terveydelle, ilmastolle sekä ympäristölle haitallisia tuotteita. Tukien vuoksi eläinperäisten tuotteiden todellista hintaa on vaikea hahmottaa, sillä tuet tasoittavat tuotantokustannusten ja ruoan hinnan välistä epäsuhtaisuutta. Ruoan hinnassa eivät siis näy todelliset tuotantokustannukset. 
 
Suomessa maatalouteen suunnataan sekä Euroopan Unionilta saatavia tukia että kansallisia tukia. Tukien osuus maatilojen tuottamasta arvonlisästä on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa EU-maissa. Suomessa maataloustukia jaetaan jopa 2 miljardia euroa vuodessa. Suurin osa tuesta kuluu tuotantokustannuksiin ja vain pieni osa jää maatalouden tuloksi. Suomessa maito- ja lihateollisuus ovat suurimmat kansallisen tuen saajat, vaikka Suomessa viljellään myös kasviperäistä ruokaa ihmisten syötäväksi. 
 
Moni suomalainen on kasvanut koululaitoksessa, jossa lehmänmaitoa on mainostettu ruokalan seinällä. Kyseessä on EU:n koulumaitotuen avulla suoritettu kampanjointi. Nykytiedon valossa lehmänmaito ei ole välttämätöntä terveyden kannalta, sillä esimerkiksi kalsiumia on runsaasti myös kasviperäisissä tuotteissa. Olisi hyvin tärkeää kyseenalaistaa ilmastoa, ympäristöä ja eläimiä kuormittavien tukien suuntaaminen eläintuotantoon ja erilaisiin instituutioihin.

Mikä on yksilön valintojen merkitys?

Globaalin ruokajärjestelmän kokonaisuuden hahmottaminen voi tuntua uuvuttavalta, syystäkin. Moni miettii, mitä merkitystä omilla valinnoilla voi edes olla, jos rakenteet ovat näin voimakkaasti epäoikeudenmukaisia. 

Yksilöiden ja suurten instituutioiden välinen suhde on kuitenkin hyvin symbioottinen. Yksilöinä teemme elämämme aikana satoja tuhansia valintoja. On ilmiselvää, että näillä valinnoilla on vaikutusta siihen asenneympäristöön, jossa elämme.  

Suurilla instituutioilla, kuten kauppaketjuilla sekä työ- ja koululaitoksilla on kuitenkin valtaa vaikuttaa päätöksiimme, joten vastuu ei voi myöskään kasautua pelkästään yksilölle. Esimerkiksi ruoan hinnoittelu, mainonta ja asettelu vaikuttavat tutkitusti ostopäätöksiin.
 
Kaikenlaisessa ruoantuotannossa voi olla eettisiä ongelmia ihmisiä kohtaan. Esimerkiksi teurastamoiden työntekijät ovat globaalissa mittakaavassa hyvin heikossa asemassa. Suurella osalla ihmisistä ei myöskään ole mahdollisuutta valita työpaikkaa etenkään sen moraalisten ulottuvuuksien perusteella.

Myöskään kasvisruoka ei ole tässä suhteessa täysin ongelmatonta, vaikka se onkin monesta näkökulmasta eläinperäistä ruokaa parempi vaihtoehto. Yksittäisiin kasviperäisiin tuotteisiin liittyy eettisiä ongelmia, eikä niistäkään ole aina mahdollista saada riittävästi tietoa. Suuressa mittakaavassa kasvisruoka on kuitenkin hyvä vaihtoehto, jolla voidaan ratkaista monia eettisiä ja ekologisia ongelmia.

Erilaisia tuotteita ostaessa voi pyrkiä ottamaan mahdollisuuksien mukaan selvää, millaisissa olosuhteissa ne on tuotettu. Sertifikaatit, kuten Reilu kauppa, voivat auttaa tekemään parempia valintoja.

Millaisia vaikutustapoja yksilöllä voisi olla?

  • Valitse kasvisruokaa aina sen ollessa mahdollista.
  • Kiinnitä mahdollisuuksien mukaan huomiota ruoan alkuperään ja valitse sertifioituja tuotteita, kuten Reilun kaupan tuotteita.
  • Tee ostoksia harkiten ja pyri välttämään hävikkiä.
  • Anna palautetta ja vaadi yrityksiltä parempia käytäntöjä.
  • Ole yhteydessä päättäjiin ja pyydä eettisesti ja ekologisesti kestäviä vaihtoehtoja esimerkiksi joukkoruokailuun ja kuntien hankintoihin. 
  • Osallistu kansalaisjärjestöjen toimintaan.
  • Jos sinulla on mahdollisuus siihen, niin lahjoita rahaa järjestöille, jotka tekevät töitä eettisemmän ja ekologisemman tulevaisuuden puolesta.
  • Ota nämä asiat puheeksi sopivassa tilanteessa ystävien ja sukulaisten kanssa tai jaa tietoa sosiaalisessa mediassa.
  • Haasta ystävät mukaan Vegaanihaasteeseen!
  • Tarkastele asioita kokonaisuuksina, älä ainoastaan yksittäisinä valintoina.

Jokaisella on oikeus vaikuttaa asioihin omien voimavarojen mukaisesti. Kaikilla ei ole samoja resursseja esimerkiksi hankkia vain tiettyjä kriteereitä täyttäviä tuotteita, vaikka motivaatiota siihen olisikin. Kaikkia maailman murheita ei myöskään kannata kantaa omilla harteilla, vaan keskittyä ennemmin niihin asioihin, joihin voi todellisuudessa vaikuttaa. 

Epätäydellisessä järjestelmässä on mahdotonta tehdä ainoastaan täydellisiä ratkaisuja. Vegaanihaaste on oivallinen alku aloittaa parempien valintojen tutkaileminen.
 

Kuva: Alin Andersen, unsplash.com

Haluatko yli 200 herkullista reseptiä?

31 päivää ilmaisia vinkkejä vegempään elämään

Ilmoittaudu mukaan Vegaanihaasteeseen!
Yhteystiedot

info@vegaanihaaste.fi
044 7169 820

Vegaanihaasteen järjestää:
Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

 

MEDIALLE
REKISTERISELOSTE
KEITÄ ME OLEMME
KEITÄ TUUTORIT OVAT