Metsästys ei ratkaise lihantuotannon ekologisia ongelmia

Puhe lihaa sisältävän ruokavalion ekologisesta kestämättömyydestä keskittyy usein pelkästään eläintuotantoon. Myöskään metsästetty liha ei ole ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto. Kun tarkastellaan tilastoja, voidaan nopeasti todeta, että nykyisellä lihankulutuksen tahdilla metsästetyn lihan syöminen olisi hyvin tuhoisaa. 

Vuonna 2020 lihankulutus oli Suomessa noin 79 kiloa per henkilö. Tämä tarkoittaa kaiken kaikkiaan reilusti yli 400 miljoonaa kiloa lihaa vuodessa. Jos kaikki yleisimmät ruoaksi metsästettävät villieläimet tapettaisiin, niin lihaa metsistämme saataisiin reilut 30 miljoonaa kiloa. Suomen villieläimet tapettaisiinkin nykyisellä lihankulutustahdilla loppuun noin kuukaudessa. Tällainen laskelma tuo konkretiaa siihen, kuinka kestämätöntä nykyinen lihankulutus todella on.

Ihminen on kasvattanut eläintuotannon valtaviin mittasuhteisiin ja sillä on ollut mittavia kielteisiä vaikutuksia niin ekosysteemeihin, terveyteen kuin eläimiinkin.

Globaalissa mittakaavassa jopa 60 % kaikista maailman nisäkkäistä on tuotantoeläimiä, kun ainoastaan 4 % nisäkkäistä elää villinä luonnossa. Ihminen kattaa jakaumasta loput 36 %, joten karkeasti sanottuna ihminen tuotantoeläimineen on vallannut suurimman osan planeetasta.

Ihmisen harjoittama metsästys järkyttää helposti ekologista tasapainoa

Vaikka ihmiskeho on muihin petoihin nähden varsin heiveröinen, metsästäessään ihminen on aseineen ja kognitiivisine kykyineen ylivertainen. Ihminen on jo hyvin varhaisessa vaiheessa ennen tuliaseiden kehittelyä ollut osallinen monien lajien sukupuuttoon.

Monesti kuulee metsästystä perusteltavan “kannansäätelyllä”, vaikka tämä sääntely tapahtuu ihmisen omia tarkoitusperiä varten. Esimerkiksi samaan aikaan kun väitetään joitain eläimiä olevan liikaa, talviruokinnalla pyritään lisäämään näitä samaisia lajeja. 

Tämä ristiriitaisuus näkyy myös siinä, kuinka petoeläimiä tapetaan runsaasti. Esimerkiksi ilvesten tappolupia perustellaan sillä, että ihmiset haluavat metsästää ilvesten saaliseläimiä, kuten kauriita.

Pienpetojen tappamista perustellaan lintujen suojelemisella, vaikka Suomessa annetaan tappolupia jopa uhanalaisille lintulajeille, kuten haapanalle ja jouhisorsalle. Hirvieläimistä esimerkiksi valkohäntäpeura on alun perin tuotu Suomeen, koska niitä on haluttu metsästää.

Meneillään on jo ihmisen aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto, joten olisi äärimmäisen tärkeää, ettei eläimiä tapettaisi tahallisesti enää lisää.

Metsästys aiheuttaa eläimille pelkoa ja kärsimystä

On huomioitava, että kaikki metsän eläimet stressaantuvat useita tunteja kestävistä jahdeista ja aseiden laukauksista. Jokainen niistä on tunteva ja tietoinen yksilö, ja niiden tunteet ovat yhtä voimakkaita kuin esimerkiksi ihmisillä tai ihmisten lemmikkieläimillä.

Vakavien pelkotilojen sekä ekosysteemin hyvinvoinnin ja tasapainon tahallinen horjuttaminen eivät voi olla osa kunnioittavaa suhdetta ympäröivään luontoon.

Vaikka metsästystä säädellään jonkin verran, on myös salametsästys Suomessa suuri ongelma. Salametsästys koskettaa erityisesti petoeläimiä, kuten susia ja ahmoja, joiden laittomasta tappamisesta on viime vuosina annettu useita rikosoikeudellisia tuomioita.

Ihminen valtaa tilaa ympäristöstään niin paljon ja kiihtyvällä tahdilla, ettei villieläimillä ole enää paljon omaa tilaa. Tämän ei suinkaan pitäisi olla syy lisääntyneeseen villieläinten tappamiseen. Ensijaisena ratkaisuna tulisikin tarkastella väkivallattomia keinoja ihmisen ja muiden eläinten elintilojen päällekkäisyyksien aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen, mutta valitettavan usein ihminen tarttuu herkemmin aseeseen. 

Luonnon monimuotoisuuden ja villieläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi kaikkein paras vaihtoehto on vähentää kaiken eläinperäisen ruoan kulutusta ja syödä enemmän kasvisruokaa. 

Lue aiheesta lisää!

Haluatko yli 200 herkullista reseptiä?

31 päivää ilmaisia vinkkejä vegempään elämään

Ilmoittaudu mukaan Vegaanihaasteeseen!
Yhteystiedot

info@vegaanihaaste.fi
044 7169 820

Vegaanihaasteen järjestää:
Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

 

MEDIALLE
REKISTERISELOSTE
KEITÄ ME OLEMME
KEITÄ TUUTORIT OVAT