Miksi eläimillä on väliä?

1600-luvun alkupuolella filosofi René Descartes ajatteli, että maailmassa oli aineellisia, fyysisiä olioita ja toisaalta henkisiä olentoja, kuten sielu. Descartesin näkemyksen mukaan sielu oli vain ihmisillä, ja eläimet olivat ikään kuin pelkkiä koneita. Nämä koneet eivät tunteneet kipua eivätkä kärsimystä. Ajatus eläimestä koneena syrjäytti vanhan kristillisen perinteen vaatimuksen “hyvänä paimenena” toimimisesta. 

Kun Descartes teki kivuliaita kokeita ja leikkeli eläimiä elävältä, ne kuitenkin jäljittelivät hämmästyttävällä tavalla tuskaa tuntevan ihmisen eleitä ja ääniä. Descartes vertasi tätä epäkuntoisen kellon koneistoon, joka pitää ääntä, mutta jonka kokonaisuus ei tunne kipua. Tämä ei tietenkään ole totta.

Descartesin ajan jälkeen eläimistä on saatu valtavasti lisää tietoa. Vuonna 1859 ilmestynyt Charles Darwinin pääteos Lajien synty aloitti eläintieteellisen vallankumouksen, jonka seurauksena tiedämme nyt, että me ihmiset olemme itse asiassa yksi eläinlaji muiden joukossa. Meitä ei erota muista eläimistä mikään sellainen olennainen laadullinen ominaisuus, jota filosofian historiassa on antiikin ajoista lähtien etsitty.

Salakuvaukset toivat esiin piilotetun todellisuuden

Ensimmäiset suomalaisesta eläintuotannosta salaa otetut kuvat tulivat julkisuuteen Ylen A-Studiossa syksyllä 2007. Kuvat nostivat keskusteluun eläinten tehotuotannon ja eläinsuojelulain parantamisen tarpeen. 

Järkytystä herätti etenkin se, ettei kuvien esille tuoma todellisuus vastannut lainkaan sitä, millainen kuva suomalaisilla oli eläinten oloista Suomessa. Eläintuotannosta oli tullut tehokkuuden maksimoimiseen pyrkivää liiketoimintaa, mutta mainoksissa ja poliitikkojen puheissa oli ylläpidetty käsitystä vanhasta pienviljelyyn perustuvasta maaseutuidyllistä. 

Eläintuotannon mittakaava on valtava. Vuonna 2007 suomalaisissa teurastamoissa tapettiin 58 miljoonaa maaeläintä. Nyt määrä on noussut 82 miljoonaan. 

Teurastettavista maaeläimistä ylivoimaisesti suurin osa on broilereita. Tehotuotanto on viety äärimmilleen juuri broilerintuotannossa. Linnut kasvavat viiden viikon kasvatusjakson aikana 1,7 kilon teuraspainoon. Osa linnuista, vuodessa yli miljoona, kuolee kuitenkin ennenaikaisesti, ja tämä “hävikki” on vain laskettu mukaan tuotannon talouteen. Jos eläimestä huolehtiminen maksaisi enemmän, kuin siitä saatava tuotto, annetaan eläimen kuolla.

Eläinten asema nousee vihdoin julkiseen keskusteluun

Vuonna 2015 suomalaisessa eläinkeskustelussa tuntui tapahtuvan käänne. Oikeutta eläimille -yhdistyksen syksyllä julkaisemat, teurastamoissa salaa kuvatut videot nousivat uutisiin. Sosiaalisen median vegaaniryhmiin liittyi yhtäkkiä valtava määrä ihmisiä. Vegaanihaasteen osallistujamäärä yli tuplaantui aikaisemmasta. Vegaanisten vaihtoehtojen tarjonta lisääntyi kaupoissa ja ravintoloissa, ja keskustelu veganismista valtavirtaistui.

Vuonna 2016 julkaistussa Eurobarometri-kyselytutkimuksessa 99 % suomalaisista piti tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtimista tärkeänä ja 90 % oli sitä mieltä, että tuotantoeläinten hyvinvoinnista tulisi huolehtia Suomessa paremmin.

Tämä käänne ei ole kuitenkaan ylettynyt lainsäädäntöön. Eläinsuojelulakia ei ole uudistettu. Nykyinen laki on annettu vuonna 1996. Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus uudeksi laiksi on niin huono, että monet toivovat, ettei sitä koskaan tuotaisi voimaan. 

Lisääntynyt ymmärrys eläimistä ei siis ole juuri vaikuttanut siihen, miten tuotamme ruokaa. Tuotantoeläimiä kohdellaan edelleen ikään kuin ne olisivat koneita Descartesin tarkoittamalla tavalla – tuotteina.

Keskustelussa eläimistä on siis kaksi täysin vastakkaista suuntausta. Yhtäältä ihmiset välittävät eläimistä paljon, ja eläinystävällisemmistä ruokavalioista on tullut vahva trendi. Toisaalta eläinten todelliset olot tuotannossa kehittyvät yhä enemmän liiketalouden ehdoilla ja pientenkin parannusten aikaansaaminen on hirvittävän vaikeaa.

Miten eläinten asema saadaan muuttumaan?

Vaikka eläinten kannalta tärkeää olisi saada aikaan rakenteellisia muutoksia, on poliitikkojen haluttomuus toimintaan jättänyt vastuun toistaiseksi meidän tavallisten ihmisten harteille. Tätä vastuuta monet ovat kantaneetkin. Vegaanihaasteeseen osallistuminen ja kasvissyönnin kokeileminen ovat yksi tapa kantaa vastuuta eläimistä. 

Ei selvästikään vielä riitä, että ihmiset ostavat kaupasta kauramaitoa ja uusia kasviproteiineja, sillä samaan aikaan pienten eläinten, kuten kalojen ja lintujen, syöminen on kasvanut valtavasti. Tästä on seurannut se, että vuosittain teurastettujen eläinten määrä on lisääntynyt merkittävästi, samoin eläinten kärsimys.

Kauramaitoa ja kasviproteiineja kannattaa tietysti ostaa. Kasvisruokabuumin myötä meillä on valtavasti hyviä tuotteita saatavilla, joiden avulla melkein kuka tahansa voisi alkaa syödä enemmän kasvisruokaa. Tämä on todella merkityksellinen asia.

Yhteiskunnallinen muutos ja eläinten aseman parantaminen vaatii kuitenkin muutakin kuin vain kuluttajien tekemiä ostopäätöksiä. Jos sinulla on mahdollisuus, kannustamme sinua toimimaan eläinten puolesta myös muilla tavoilla. Tässä muutama esimerkki.

  • Osallistu kansalaistoimintaan. Esimerkiksi Oikeutta eläimille -yhdistyksellä on useita paikallisryhmiä ympäri Suomen.
  • Jaa eläinten asiaa ajavien yhdistysten julkaisuja sosiaalisessa mediassa, tykkää ja kommentoi. Mitä enemmän nämä julkaisut saavat huomiota, sitä laajemmalle sosiaalisen median algoritmit niitä levittävät ja sitä laajemmin eläinasia nousee keskusteluun.
  • Jos sinulla on mahdollisuus, lahjoita eläinten asiaa ajaville yhdistyksille tai ryhdy kuukausilahjoittajaksi.
  • Ota yhteyttä päättäjiin ja vaadi muutosta eläinten asemaan.
  • Äänestä sellaisia puolueita, jotka ottavat eläinasian vakavasti.

Huolehdi kuitenkin omasta hyvinvoinnistasi ja seuraa myös iloisia ja onnellisia eläinuutisia. Eläinten turvakotien, kuten Eläinsuojelukeskus Tuulispään ja Eläinten turvakoti Saparomäen, sometilit ovat tähän hyviä kanavia.


Artikkelin on kirjoittanut Kristo Muurimaa, jolla on kymmenien vuosien kokemus eläinasian ajamisesta ja joka toimii Oikeutta eläimille -yhdistyksen kampanjakoordinaattorina.

Kuva: Oikeutta eläimille

Haluatko yli 200 herkullista reseptiä?

31 päivää ilmaisia vinkkejä vegempään elämään

Ilmoittaudu mukaan Vegaanihaasteeseen!
Yhteystiedot

info@vegaanihaaste.fi
044 7169 820

Vegaanihaasteen järjestää:
Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

 

MEDIALLE
REKISTERISELOSTE
KEITÄ ME OLEMME
KEITÄ TUUTORIT OVAT