Millaista ruokaa syödään tulevaisuudessa?

Meneillään oleva ilmasto- ja kestävyyskriisi vakavine seurauksineen pakottaa ihmiskunnan pohtimaan, mitä tulevaisuuden ruokalautaselta löytyy ja millä tavoin ruoka tulevaisuuden lautaselle voidaan ylipäätään tuottaa.

Muutos ruokailutottumuksissa on väistämätön ja se tulee tapahtumaan, vaikka ajoittain voi tuntua, että maailma seisoo paikoillaan kriisin keskellä. 

Maatalouden ja teollisuuden mullistuksia

Esihistoriallisen ajan ruokailutottumusten pohtiminen tuo ajallista perspektiiviä. Ihmislaji selviytyi tiettävästi yli kahden miljoonan vuoden ajan metsästäjä-keräilijänä asettumatta paikoilleen.

Runsaat 10 000 vuotta sitten niin kutsuttu maatalouden vallankumous mullisti ihmisen ruokatottumukset aivan uudella tavalla. Ihminen siirtyi metsästäjä-keräilijästä maanviljelijäksi ja paimentolaiseksi domestikoiden vähitellen useita eläin- ja kasvilajeja alaisuuteensa. Domestikaation seurauksena ihminen asettui paikoilleen ja ryhtyi luomaan uudenlaisia yhdyskuntia.

Teolliset vallankumoukset 1700–1800-lukujen ja 1800–1900-lukujen taitteessa sekä toisen maailmansodan jälkeinen aikakausi ovat olleet käänteentekeviä harppauksia ihmiskunnan kulutustottumuksille.

Viljelyä ja eläintuotantoa on kyetty tehostamaan muun muassa koneilla, lannoitteilla, torjunta-aineilla sekä jalostamisella. Tämä ei tietenkään ole ainoastaan huono asia, mutta se on aiheuttanut myös ongelmia. Erityisesti eläinperäisen ruoan tuotanto on kasvanut niin valtaviin mittasuhteisiin, että se vaarantaa planeetan ja sen asukkaiden tulevaisuuden.

Lihankulutus on kasvanut nykyisiin määriin erittäin lyhyessä ajassa. Vielä 1960-luvulla suomalaiset söivät alle 40 kiloa lihaa vuodessa, ja nykyisin määrä on tuplaantunut.

Kasvisruokabuumi 2000-luvun Suomessa

Aika, jona ihminen on kuluttanut eläinperäisiä tuotteita nykytahdilla, on ihmisen oman historian mittakaavassa äärimmäisen lyhyt. On selvää, että näin ei voi jatkua, jotta ilmastonmuutoksen ja elonkirjon kapenemisen pahimmilta seurauksilta voitaisiin välttyä.

Vaikka muutos parempaan saattaa ajoittain tuntua hitaalta, tapahtuu positiivisia kehitysaskeleita jatkuvasti. 2010-luku oli Suomessa kasvisruokavalion suosion suhteen räjähdysmäisen nousukiidon aikaa, kun uudet ruokainnovaatiot kuten Nyhtökaura ja herkullisen kermaiset kahvikauramaidot saapuivat markkinoille.

Suomessa markkinoille on tullut myös laaja kirjo erilaisia Suomessa kasvatetuista palkokasveista valmistettuja tuotteita. Härkäpapu, herne ja hamppu ovat lyömättömiä proteiinipitoisia kasveja, jotka taipuvat moneksi ja joista kehitellään jatkuvasti uusia tuotteita härkäpapujäätelöstä alkaen. 

1990-luvun vegaanit saattoivat vielä sekoittaa soijajauhoja veteen saadakseen soijamaitoa. Suurimpienkin markettien varhaisin kasvimaito-osasto oli pitkään vain parin tuotteen levyinen.

Muutaman vuosikymmenen aikana tapahtunut muutos on ollut järisyttävä. Nykyään ruokakauppojen kasvimaitohyllyt ja muu vegeruokavalikoima laajenevat niin nopealla tahdilla, ettei uusien tuotteiden saapumisesta markkinoille ehdi pysyä enää perässä.

Kasviperäiset tuotteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa monenlaisten ruokailijoiden lautasilla, eivät vain vegaanien. Kun kaupan valikoimaan jää pysyvästi jokin kasviperäinen tuote, se vie usein tilaa joltain eläinperäiseltä tuotteelta. Näin muutos eläinperäisistä tuotteista kasviperäisiin tapahtuu vähitellen.

Tulevaisuuden innovaatioita

Ihmisen kognitiiviset kyvyt ja innovaatiot ovat auttaneet tuottamaan enemmän ja monipuolisempaa ruokaa. Eläinperäisen ruoan tuotanto on kuitenkin niin tuhlaavaa ja tuhoisaa sekä kasvanut niin suuriin mittasuhteisiin, että siihen pitää tulla muutos. Samoja kognitiivisia kykyjä ja innovatiivisuutta voidaan käyttää ratkaisemaan nykytilanteen ongelmat planeettaa ja sen elämää kunnioittaen ja suojellen.

Esimerkiksi bioteknologian avulla on kehitelty bioreaktorissa kasvatettua keinolihaa jo useiden vuosien ajan. Samalla menetelmällä on kehitelty myös lehmänmaidon proteiinia, ja Yhdysvalloissa myydään jo siitä valmistettua jäätelöä. Suomessa on jopa onnistuttu tuottamaan bioreaktorin ja uusiutuvan energian avulla proteiinia ilmasta.

On kuitenkin todennäköisempää, että ihmiskunta tulee tulevina vuosikymmeninä kuluttamaan entistä enemmän ihan perinteistä kasvisruokaa, kuten kasviksia, palkokasveja, hedelmiä ja marjoja. Tulevaisuus näyttää, mikä osuus bioteknologian innovaatioilla meneillään olevassa ruokavallankumouksessa todellisuudessa on. 

Kaikille muutoksille löytyy aina vastustajansa, eivätkä yhteiskunnassa tapahtuneet mullistukset ole koskaan onnistuneet ilman kapuloita rattaissa. Tämä voi tuntua turhauttavalta, mutta on tärkeää silti luottaa siihen, että muutos on meneillään ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, että muutos toteutuu mahdollisimman nopeasti.

Yleinen ymmärrys ja tietämys ihmisen toiminnan aiheuttamista ympäristö- ja ilmastovaikutuksista kasvaa jatkuvasti. Lisäksi opitaan jatkuvasti enemmän eläimistä, kuinka ne ovat tuntoisia ja tietoisia yksilöitä ja kaikilta oleellisilta osin ihmisten kaltaisia. Näiden syiden vuoksi eläinperäisen ruoantuotannon on pakko vähentyä radikaalisti.

Tällä hetkellä kasvaville uusille sukupolville on aiempaa selvempää, kuinka suuri merkitys maapallon hyvinvoinnille on sillä, miten ruokaa tuotetaan. Myös vanhemmat sukupolvet ovat jatkuvasti sitoutuneempia muutokseen.