Pienen Paavo-possun tarina

Paavo oli kahden kuukauden ikäinen, kun se saapui Eläinten turvakoti Saparomäkeen. Paavo oli saapuessaan nelikiloinen, kun sikatilalle jääneet saman pahnueen sisarukset olivat jo kaksikymmentäkiloisia.

Paavo asui ensimmäiset kuukaudet sisällä talossa ihmisten kanssa. Se nukkui, söi ja tutki jatkuvasti paikkoja aiheuttaen kaaosta pienellä taitavalla kärsällään. Se saattoi herättää talon ihmisasukkaat useita kertoja yössä kolistelemalla ruokakaapeilla kaurahiutaleita ja muita herkkuja etsiessään.

Paavon mielestä parasta on ruoan etsiminen. Sisällä omassa karsinassaan se etsii kuivikkeiden seasta kasviksia ja muita possun ruokia tai kaivelee niitä virikeleluista. Ulkona se tonkii maasta juuria, lehtiä ja muita namipaloja.

Lämpimällä säällä Paavo ottaa mutakylpyjä, joiden avulla se suojaa ihoaan auringolta ja ötököiltä. Iltaisin Paavo kellahtaa tyytyväisenä nukkumaan, kun sitä rapsutetaan mahasta ja kun sille lauletaan unilaulu. 

Siat voivat elää 20-vuotiaiksi, joten Paavolla on vielä jopa vuosikymmeniä aikaa ottaa mutakylpyjä, nauttia vatsarapsutuksista ja tutkia maailmaa kärsällään. Se saa tuntea auringon ja tuulen sekä maan jalkojensa alla. Se saa olla elossa!

Katso video maailman söpöimmäistä Paavosta Vegaanihaasteen Youtube-kanavalta!  Kuuntele myös unilaulu, joka Paavolle lauletaan edelleen joka ilta, vaikka se on jo iso.

Mitä muille Paavoille tapahtuu?

Paavon tarina olisi voinut päättyä myös toisella tavalla. Sikaloissa pahnueissa on välillä niin sanottuja rääpäleporsaita, jollainen Paavokin oli. Rääpäleporsaat ovat pahnueen heikoimpia porsaita, jotka jäävät helposti sisarustensa jalkoihin. Ne eivät saa tarpeeksi syötävää ja jäävät siksi muita pienemmiksi. Sikatiloilla rääpäleporsaat yleensä lopetetaan, koska niiden hoitaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Jos Paavo olisi kasvanut normaalisti, olisi se viettänyt puolivuotisen elämänsä betonilattialla ahtaassa karsinassa. Siat ovat todella älykkäitä – ne ovat noin viisivuotiaan lapsen tasolla ja älykkäämpiä kuin koirat. Ne tarvitsevatkin valtavasti virikkeitä ja niillä on jatkuva tarve tutkia ja etsiä. 

Sikalaumassa on tarkka sosiaalinen hierarkia, ja ne kommunikoivat keskenään yli kahdellakymmenellä erilaisella äänellä. Sioille on myös tärkeää, että niillä on erilliset paikat nukkumiselle, syömiselle ja tarpeiden teolle.

Kun tällainen olento laitetaan ahtaaseen, virikkeettömään karsinaan tosi monen lajitoverin kanssa, syntyy valitettavasti aina kärsimystä. Se voi olla fyysistä, kuten tappelusta aiheutuneita vammoja tai virikkeiden puutteen vuoksi pureskeltuja lajitovereiden saparoita. Se voi olla myös henkistä kärsimystä, kun ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa omaan tilanteeseen ja olosuhteisiin.

Luonnossa sikaemo rakentaa lämpimän ja pehmoisen pesän, jossa se voi huolehtia poikasistaan. Sikalassa emakolla ei ole tällaista mahdollisuutta. 

Emakkoja pidetään kääntymisen estävissä häkeissä, joissa ne eivät voi huolehtia porsaistaan niiden tarpeiden mukaisella tavalla. Häkin tarkoitus on estää porsaita jäämästä emon alle, vaikka tehokkaampi ja ehdottomasti eettisempi tapa olisi antaa emolle mahdollisuus rakentaa hyvä pesä ja hoitaa porsaitaan niin kuin se luonnossakin tekisi.

Miten voisin ottaa siat parhaiten huomioon?

Valitettavasti ei ole mahdollista tuottaa sianlihaa sellaisella tavalla, joka antaisi sialle mahdollisuuden olla sika. Nykymuotoisessa tuotannossa satakiloisella sialla on tilaa noin neliömetrin verran, luomutuotannossa pikkuisen enemmän. Tilavaatimusten kasvattaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, joten parannukset sikojen pitoon ovat aina lähinnä kosmeettisia eivätkä juuri paranna sikojen asemaa.

Paras tapa ottaa siat huomioon onkin vähentää niiden syömistä. Sianlihalle on valtavasti erilaisia kasviperäisiä vaihtoehtoja olit sitten kiinnostunut perinteisistä proteiinin lähteistä, kuten palkokasveista ja tofusta tai uuden sukupolven kiinnostavista uutuuksista.

Sinun ei tarvitse keksiä itse, miten koostaa ruokavalio kasviperäisemmäksi tai kokonaan vegeksi. Osallistumalla Vegaanihaasteeseen saat sähköpostiisi valtavasti tietoa sikaystävällisistä resepteistä ja tuotteista sekä kaikki työkalut ja niksit kasvissyönnin kokeilemiseen. Ilmoittautuminen on ilmaista eikä sido mihinkään. Aloittaa voi milloin tahansa.
 

Kuva: Kristo Muurimaa

Haluatko yli 200 herkullista reseptiä?

31 päivää ilmaisia vinkkejä vegempään elämään

Ilmoittaudu mukaan Vegaanihaasteeseen!
Yhteystiedot

info@vegaanihaaste.fi
044 7169 820

Vegaanihaasteen järjestää:
Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

 

MEDIALLE
REKISTERISELOSTE
KEITÄ ME OLEMME
KEITÄ TUUTORIT OVAT