Vegaanihaasteeseen osallistujat säästivät valtavan määrän eläimiä, kasvihuonekaasupäästöjä sekä vettä

Yksi ihminen vegaanina säästää kuukaudessa:

• 33 eläintä
• 39 000 litraa vettä
• kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaa 525 kilometrin autolla ajamista

Tammikuussa kaikki 25 000 haasteeseen osallistunutta säästivät yhteensä:

• 825 000 eläintä
• 975 000 kuutiometriä vettä
• kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaa 13 125 000 kilometrin autolla ajamista (eli 328 kertaa maapallon ympäri)

 

Counting animals -sivuston laskelmien perusteella kasvissyönti säästää kuukaudessa 33 eläintä verrattuna keskimääräiseen sekasyöjän ruokavalioon. Lukumäärä on arvioitu Yhdysvaltojen tilastojen perusteella. Arviossa ei ole huomioitu maidontuotantoa, vaan ainoastaan lihaksi kasvatetut naudat. Myöskään munantuotannossa kuolleita ja munimiskauden päättymisen jälkeen tapettuja kanoja tai munantuotannossa tapettavia kukkotipuja ei ole otettu laskuihin mukaan. Vegaaniruokavaliota noudattavan luku on siis todellisuudessa vielä tätäkin suurempi.

Maaeläinten määrä on laskettu teurastamoissa tapettujen eläinyksilöiden perusteella, mihin on lisätty se eläinmäärä, joka arviolta kuolee tuotannossa tai teuraskuljetuksissa. Näiden perusteella kasvissyöjä säästää 25 maaeläintä vuosittain.
 
Kaloista on laskettu sekä luonnosta pyydetyt että kasvatetut kalat. Niistä ei ole laskettu vain sitä määrää, jonka ihmiset varsinaisesti syövät, vaan tuotannossa tapettujen yksilöiden määrä kokonaisuudessaan.
 
Kasvissyöjä säästää vuositasolla 231 kalaa. Määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta otetaan esimerkiksi 170 gramman painoinen lohifile, joka YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tilastojen mukaan vastaa 340 grammaa lohen elopainosta. Kasvatettavalle lohelle syötetään rehuna melkein viisinkertainen määrä pyydettyä kalaa. Arvion mukaan yhden 170 gramman painoisen fileen takia on pyydetty 20 kalaa.
 
Lukemat eivät ota huomioon vapaa-ajankalastusta, metsästystä tai teollisen kalastuksen "sivusaalista". Lähes kolmasosa kaikesta kalansaaliista heitetään takaisin mereen niin kutsuttuna sivusaaliina. Kalastusmenetelmät eivät valikoi, mitkä eläimet verkkoihin tai syötteihin jäävät, joten sivusaalis on kiinteä osa kalastusta, ei vahinko. Suuri osa sivusaaliista on jo takaisin mereen heitettäessä menehtynyt. Kalastuksen seurauksena kuolee kilpikonnia, hylkeitä, valaita ja kymmeniä tuhansia merilintuja vuosittain. Esimerkiksi yhden katkarapukilon pyytämisessä on kuollut turhaan jopa kymmenen kiloa muita lajeja, uhanalaisiakin.

Tätä voi havainnollistaa hyvin miettimällä sushilautasta. Näemme lautasella vain ne merenelävät, jotka siinä konkreettisesti ovat. Jos lautasella olisivat myös ne eläimet, jotka kuolivat sushiin käytettyjen merenelävien pyynnin yhteydessä, olisi lautasen halkaisija puolitoista metriä.

Lisäksi kasvissyöjä säästää 137 selkärangatonta merieläintä (äyriäistä, nilviäistä) vuosittain. Vuodessa säästyneet 25 maaeläintä, 231 kalaa ja 137 selkärangatonta merieläintä jaettuna vuoden kahdellatoista
kuukaudella tarkoittavat siis 33 eläintä kuukaudessa.

Jos lasketaan kaikki tammikuun Vegaanihaasteeseen ilmottautuneet, niin vähintään 825 000 eläintä säästyi tammikuun aikana.

Luvut eivät toki suoraan näy siten, että eläimiä tapettaisiin tai tuotettaisiin vähemmän, mutta ajan myötä kysynnän lasku näkyy myös vähentyneenä eläintuotantona ja luonnonvaraisten eläinten tappamisena. Vaikka muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä, voi vegaaniseen ruokavalioon siirtyminen mahdollistaa muutoksen henkilökohtaisella tasolla hyvinkin nopeasti. Voimme suhtautua muihin eläimiin kunnioituksella ja nähdä ne hyödykkeiden sijaan tuntevina ja tietoisina olentoina.


Ympäristö

Kasvissyöjä säästää kuukaudessa vähintään 39 000 litraa vettä [1], mikä on lähes yhtä paljon kuin keskivertosuomalaisen vuosittainen kotitalousvedenkulutus. Vegaanina vettä säästyy vieläkin enemmän. Kaikki haasteeseen tammikuussa ilmoittautuneet yhteenlaskettuina ovat siis säästäneet vähintään 975 000 000 litraa eli 975 000 kuutiometriä vettä!

Yhden henkilön kuukauden vegaaniruokavalio säästää hiilidioksidipäästöjä määrän, joka vastaisi autolla ajamista 525 kilometrin verran [2, 3]. Jos lasketaan kaikki haasteeseen tammikuussa osallistuneet, hiilidioksidipäästöjä säästyi määrä, joka vastaisi 13 125 000 kilometrin autolla ajamista (eli 328 kertaa maapallon ympäri)!

Kööpenhaminan yliopiston kestävän kehityksen tutkimuslaitoksen johtaja Katherine Richardson arvioi, että ruoantuotannon muuttaminen saattaa olla ilmaston kannalta jopa tärkeämpää kuin energiajärjestelmän muuttaminen. Nature-tiedelehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan lihansyönnin pitää vähentyä länsimaissa 90 prosenttia, jos haluamme hillitä ilmastonmuutosta.

Tiedelehti Sciencessa julkaistun suurtutkimuksen mukaan liha- ja maitotuotteiden hylkäämisellä on paljon suurempi vaikutus ympäristöön kuin lentomatkojen vähentämisellä.

Tutkimusta johtanut Joseph Poore Oxfordin yliopistosta sanoo, että vegaaninen ruokavalio on luultavasti merkittävin mahdollinen keino vähentää omaa vaikutustaan maapalloon – ei vain kasvihuonekaasujen suhteen, mutta myös happamoitumisen, rehevöitymisen, maankäytön ja vedenkäytön suhteen.

Ilmastovaikutusten lisäksi kasviperäinen ruokavalio on tehokas tapa pienentää muitakin ympäristövaikutuksia, sillä eläintuotanto on pääsyy maailmanlaajuiseen elinympäristöjen tuhoutumiseen, meneillään olevaan lajien sukupuuttoaaltoon, metsäkatoon, eroosioon, vesistöjen rehevöitymiseen sekä vesipulaan.

Yli kolmasosa maapallon jäättömästä maapinta-alasta on eläintuotannon käytössä karjan laidunmaata tai peltona, jossa kasvatetaan ruokaa karjalle. Kasviperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittaisiin vain neljäsosa nykyisestä ruoantuotannon käytössä olevasta maapinta-alasta. Eläinlajien sukupuuttoaallon etenemistä voitaisiin hidastaa jos palautettaisiin ihmisen valtaamia maa-alueita takaisin luonnonvaraisten eläinten elinympäristöiksi.


Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Kasviperäiseen ruokavalioon siirtymällä on mahdollista myös tukea globaalia tasa-arvoisuutta. YK:n mukaan juuri kasviperäiseen ruokaan siirtyminen on oleellista ihmisten nälänhädän poistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ympäristöongelmat ja tehoton planeetan resurssien käyttö ovat suoraan kytköksissä inhimilliseen hätään.


Terveys

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan vegaaninen ruokavalio sopii kaikkiin elämänvaiheisiin. Vegaaniruuassa on vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin sekaruuassa ja sen sijaan runsaammin suositeltavia tyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvoja. Kolesterolia vegaaniruuassa ei ole lainkaan. Kasvissyöjät saavat ruokavaliostaan enemmän kuitua, magnesiumia, antioksidantteja (kuten C- ja E-vitamiinia) ja fytokemikaaleja. Veren kolesterolipitoisuus ja verenpaine ovat kasvissyöjillä yleisesti alhaisemmat. Myös riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä eturauhas- ja paksusuolensyöpään on pienempi. Lue lisää täältä.

Oxfordin yliopiston tutkijoiden laskelmien mukaan kasvissyönti voisi aiheuttaa maailmanlaajuisesti jopa 1000 miljardin säästöt vuosittain terveydenhuollossa.


Lisäksi

Omavaraisuuden kannalta eläintuotannon haavoittuvuus on kasvinviljelyä suurempi. Eläintuotanto on riippuvainen rehuteollisuudesta ja erityisesti lisävalkuaisen saannista. Eläinproteiinin tuotanto nojaa vahvasti tuontiin. Vaikka rehukasveja viljellään noin 70 prosentilla viljellystä peltoalasta, siitä huolimatta Suomi ei ole omavarainen rehun suhteen, vaan lisävalkuaisesta 85 prosenttia tuodaan muualta [4]. Jos viljeltäisiin suoraan kasviproteiinia (kuten hernettä, härkäpapua, hamppua tai pellavaa) ihmiskäyttöön, niin pelkästään Varsinais-Suomen alueella olisi potentiaalia tuottaa kasviproteiinia koko Suomen väestölle [5]. Eläintuotanto on myös vahvasti riippuvainen valtavista maataloustuista.


Lähteet:
1. A.Y. Hoekstra (2015). The Water Footprint: The Relation Between Human Consumption and Water Use. The Water We Eat, Springer Water, pp 35-48.
2. E. Hallstrom, A. Carlsson-Kanyama, P. Borjesson. (2015). Environmental impact of dietary change: a systematic review. Journal of Cleaner Production 91 1-11
3. Reducing CO2 emissions from passenger cars, accessed 19 April 2019
4. Luonnonvarakeskus: Eläinten rehut ja ruokinta
5. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/kasviproteiinin-viljely-lisaa-ruoantuotantomme-omavaraisuutta