Kuvassa on maassa makaava hirven vasa.

Metsästys ei ratkaise lihan­tuotannon ekologisia ongelmia

Puhe lihaa sisältävän ruokavalion ekologisesta kestämättömyydestä keskittyy usein pelkästään eläintuotantoon. Myöskään metsästetty liha ei ole ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto. Kun tarkastellaan lukuja, voidaan nopeasti todeta, että nykyisellä lihankulutuksen tahdilla metsästetyn lihan syöminen olisi hyvin tuhoisaa.

Mikäli Suomessa vuosittain syötyjä tuotantoeläimiä yritettäisiin korvata luonnoneläimiä metsästämällä, lukuiset lajit katoaisivat luonnosta alle puolessa vuodessa.

  • Suomessa teurastetaan vuosittain yli 81 miljoonaa broileria. Mikäli metsäkanalintuja tapettaisiin samaan tahtiin, ei niitä olisi enää viikon jälkeen jäljellä.
  • Vuonna 2025 sikoja oli Suomessa arviolta reilu 970 000 yksilöä kerrallaan. Sikoja kuitenkin tapetaan vuosittain kaksi miljoonaa. Mikäli sianlihan kulutusta yritettäisiin korvata valkohäntäpeuroja metsästämällä, valkohäntäpeuroja ei löytyisi Suomesta enää kuukauden jälkeen.
  • Vuonna 2025 nautoja oli Suomessa arviolta yli 764 000 yksilöä. Hirviin suhteutettuna nautoja on noin 9 yksilöä yhtä hirviyksilöä kohden. Nautoja tapetaan vuosittain noin 260 000 yksilöä. Mikäli nautojen syömistä koitettaisiin korvata hirvien syömisellä, hirvet katoaisivat Suomesta noin neljässä kuukaudessa.

Ei siis ole mahdollista siirtyä tehotuotantolaitoksissa kasvatettujen eläinten syömisestä metsästettyjen eläinten syömiseen. Jos haluamme siirtyä kestävään ja eettiseen ruoantuotantoon, – ja miksi emme haluaisi? – ainoa kestävä tapa on vähentää merkittävästi eläinten syömistä.

Ihminen on kasvattanut eläintuotannon valtaviin mittasuhteisiin ja sillä on ollut mittavia kielteisiä vaikutuksia niin ekosysteemeihin, ihmisten terveyteen kuin eläimiinkin.

Globaalissa mittakaavassa jopa 60 % kaikkien maailman nisäkkäiden yhteenlasketusta massasta on tuotantoeläimiä, kun ainoastaan 4 % on villinä luonnossa eläviä. Ihminen kattaa jakaumasta loput 36 %, joten karkeasti sanottuna ihminen tuotantoeläimineen on vallannut suurimman osan planeetasta.

Ihmisen harjoittama metsästys järkyttää helposti ekologista tasapainoa

Vaikka ihmiskeho on muihin petoihin nähden varsin heiveröinen, metsästäessään ihminen on aseineen ja kognitiivisine kykyineen ylivertainen. Ihminen on jo hyvin varhaisessa vaiheessa ennen tuliaseiden kehittelyä ollut osallinen monien lajien sukupuuttoon.

Monesti kuulee metsästystä perusteltavan “kannansäätelyllä”, vaikka tämä sääntely tapahtuu ihmisen omia tarkoitusperiä varten. Esimerkiksi samaan aikaan kun väitetään joitain eläimiä olevan liikaa, talviruokinnalla pyritään lisäämään näitä samaisia lajeja. 

Tämä ristiriitaisuus näkyy myös siinä, kuinka petoeläimiä tapetaan runsaasti. Esimerkiksi ilvesten tappolupia perustellaan sillä, että ihmiset haluavat metsästää ilvesten saaliseläimiä, kuten kauriita.

Pienpetojen tappamista perustellaan lintujen suojelemisella, vaikka Suomessa annetaan tappolupia jopa uhanalaisille lintulajeille, kuten haapanalle ja jouhisorsalle. Hirvieläimistä esimerkiksi valkohäntäpeura on alun perin tuotu Suomeen, koska niitä on haluttu metsästää.

Meneillään on jo ihmisen aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto, joten olisi äärimmäisen tärkeää, ettei eläimiä tapettaisi tahallisesti enää lisää.

Metsästys aiheuttaa eläimille pelkoa ja kärsimystä

On huomioitava, että kaikki metsän eläimet stressaantuvat useita tunteja kestävistä jahdeista ja aseiden laukauksista. Jokainen niistä on tunteva ja tietoinen yksilö, ja niiden tunteet ovat yhtä voimakkaita kuin esimerkiksi ihmisillä tai ihmisten lemmikkieläimillä.

Vakavien pelkotilojen sekä ekosysteemin hyvinvoinnin ja tasapainon tahallinen horjuttaminen eivät voi olla osa kunnioittavaa suhdetta ympäröivään luontoon.

Vaikka metsästystä säädellään jonkin verran, on myös salametsästys Suomessa suuri ongelma. Salametsästys koskettaa erityisesti petoeläimiä, kuten susia ja ahmoja, joiden laittomasta tappamisesta on viime vuosina annettu useita rikosoikeudellisia tuomioita.

Ihminen valtaa tilaa ympäristöstään niin paljon ja kiihtyvällä tahdilla, ettei villieläimillä ole enää paljon omaa tilaa. Tämän ei suinkaan pitäisi olla syy lisääntyneeseen villieläinten tappamiseen. Ensijaisena ratkaisuna tulisikin tarkastella väkivallattomia keinoja ihmisen ja muiden eläinten elintilojen päällekkäisyyksien aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen, mutta valitettavan usein ihminen tarttuu herkemmin aseeseen.

Luonnon monimuotoisuuden ja villieläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi kaikkein paras vaihtoehto on vähentää kaiken eläinperäisen ruoan kulutusta ja syödä enemmän kasvisruokaa.

Lue aiheesta lisää!

Tekstin ovat kirjoittaneet Mahla Kettunen (valtiotioteiden maisteri, globaali kestävyys) ja Satu Saunio (halliintotieteiden maisteri, ympäristöpolitiikka).