Lähiluontomme kuhisee elämää ympäri vuoden. Saat tästä ideoita, miten huomioida pihapiirisi ja lähialueidesi eläinystävät kaikkina vuodenaikoina!
Kevät ja kesä
Lumet sulavat, vihreä pilkistelee puiden oksilla ja muuttolinnut palaavat. Kevään ja kesän aikana voit ottaa huomioon oman lähiluontosi asukkaat monin eri tavoin. Tästä saat joitakin vinkkejä!
Malttia haravointiin
Jos menet keväällä illan hämärtyessä ulos, saatat kuulla ympäriltäsi pientä rapinaa sieltä täältä. Ketään ei kuitenkaan näy, ja kuivia lehtiä liikuttaa vain satunnainen tuuli. Kun tarkkailet äänten lähteitä tarkemmin, saatat nähdä vilahduksen kastemadosta tai kovakuoriaisesta. Ne siellä rapistelevat!
Lehtien alla onkin monen hyönteisen ja muun pienen otuksen talvehtimis- ja piilopaikka. Kastemadot möyhentävät pudonneet lehdet melko tehokkaasti ja muuttavat ne ravinteikkaaksi mullaksi. Lehtien kätköissä piilottelevat ötökät ovat myös monen linnun ja sammakon kevätsapuskaa. Edellisen vuoden lehdet edistävätkin pihapiirin luonnon monimuotoisuutta.
Haravoinnin voi jättää kokonaan väliin ja antaa kastematojen kumppaneineen tehdä työ puolestasi! Voit myös siirtää haravoinnin mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan tai tehdä sen asteittain, pienemmissä erissä. Tärkeät kulkureitit on toki hyvä haravoida, sillä märät tai osittain lahonneet lehdet voivat olla liukkaita.
Pökertyneet pörriäiset
Kevään ensimmäiset kimalaiset ovat talvehtineita kuningattaria. Jos ne menehtyvät, jää koko kimalaisyhdyskunta syntymättä. Siksi on tärkeää pitää huoli myös kaikkein pienimmistä lähiluonnon olennoista.
Jos löydät pökertyneen kimalaiskuningattaren tai muun pörriäisen, siirrä se varovaisesti turvallisempaan paikkaan ja tarjoa sille sokerivettä. Älä anna hunajaa, sillä se voi levittää hyönteistauteja.
Anna pajujen kukkia
Pajut ovat kevään ensimmäisiä kukkijoita ja siksi pölyttäjille erittäin tärkeä ravinnonlähde. Annathan siis pajujen kukkia ja jätä pajukot raivaamatta!
Yllättikö takatalvi?
Takatalven sattuessa moni lintu jää nälkäiseksi, kun ei löydäkään enää helposti ravintoa. Erityisesti kevään muuttolinnut ovat tällöin vaarassa. Heitä voi auttaa hyvinkin yksinkertaisella konstilla.
Lapioi tai harjaa pihalle kohtia, joissa maa on näkyvissä. Tämä auttaa lintuja ja muita eläimiä löytämään ravintoa.
Eläinten poikaset ja loukkaantuneet eläimet
Keväällä saatat törmätä pikkuruisiin rusakon- tai linnunpoikasiin tai hirvieläinten vasoihin. Yksinäisillä poikasilla ei yleensä ole mitään hätää, eikä niitä tule lähestyä. Niiden emot vahtivat ja hoitavat niitä, vaikka eivät olisikaan näkyvissä.
Älä koske eläinten poikasiin ilman asiantuntijan antamia ohjeita, ellei kyse ole välittömästä hengenvaarasta.
Ota yhteys luonnoneläinten hoitoon perehtyneeseen eläinsuojeluneuvojaan. Hän osaa antaa oikeanlaiset toimintaohjeet ja kertoa, tarvitseeko eläin ylipäätään apua. Yhteystietoja saat SEY:n (Suomen eläinsuojelu) nettisivuilta.
Voit saada apua myös Facebookin Eläinten pelastusrinki – koko Suomi -ryhmästä.
Lintujen pesimärauha
Kunnioita lintujen pesimärauhaa eli älä koske pesiin tai häiritse pesintää. Se koskee aivan kaikkia lintuja ja kaikkia pesiä vuodenajasta riippumatta.
Jos on odotettavissa, että lintu saattaisi pesiä ihmisten kannalta hankalaan paikkaan, pitää pesintä estää etukäteen. Jos pesä on jo rakennettu, siihen ei saa koskea eikä sitä saa yrittää siirtää. Tämä pätee myös huoltoyhtiöiden työntekijöihin eli myöskään heillä ei ole oikeutta tuhota tai siirtää pesiä.
Estä lintujen törmääminen ikkunoihin
Paljaat ikkunat ovat valitettavasti monen linnun surma, sillä linnut eivät havaitse lasipintaa, vaan voivat lentää sitä päin. Sälekaihtimet, lasin ulkopuolelle riittävän tiuhaan kiinnitettävät tarrat sekä ikkunamaalaukset auttavat lintuja huomaamaan, ettei ikkunasta pääse läpi. Myös ikkunoiden pesemättä jättäminen suojelee lintuja!
Jos et itse halua nähdä linnuille tarkoitettuja kuvia, piirrä ikkunaan ruudukoita UV-tussilla, jonka linnut näkevät mutta ihmiset eivät. Saatavilla on myös samalla periaatteella toimivia UV-kalvoja.
Linnut voivat törmäillä ikkunoihin vuodenajasta riippumatta, joten pidä tämä vinkki mielessäsi vuoden ympäri! Saat lisätietoa aiheesta BirdLifen sivuilta.
Jos lintu törmää ikkunaan, siirrä se suljettuun, ilmarei’illä varustettuun laatikkoon lämpimään ja rauhalliseen paikkaan. Ota yhteys luonnonvaraisten eläinten hoitoon perehtyneeseen eläinsuojeluneuvojaan, jolta saat pätevät toimintaohjeet. (Katso linkki edellä Eläinten poikaset -kohdasta.)
Linnunpöntöt
Monet kolopesijät ovat pulassa. Metsien ylihakkuiden ja tehostetun siistimisen vuoksi kolopesijöille elintärkeät vanhat metsät ja lahopuut vähenevät uhkaavasti. Linnunpöntöt ovatkin tarpeellinen laastari tähän kehitykseen.
Asenna tai huolla linnunpöntöt viimeistään alkukeväästä ennen pesimäkauden alkua. Katso tarkemmat ohjeet syksyn ja talven vinkkien kohdalta!
Piikikkäät pallerot
Siili on yksi rakastetuimmista pihapiirin otuksista: tuhiseva ja piikikäs pampula. Valitettavasti siilikannat ovat vähentyneet ja siili on vaarassa muuttua silmälläpidettävästä uhanalaiseksi.
Siilin suurin uhka on ihminen. Siilejä jää paljon autojen alle, ne saattavat jäädä kiinni lintuverkkoihin tai vahingoittua robottiruohonleikkureiden vuoksi. Onneksi me ihmiset voimme pyrkiä huomioimaan siilit ja vähentää niitä koskevia uhkia!
Voit lukea siileistä ja niiden auttamisesta lisää SEY:n sivuilta.
Siilit yleensä löytävät ruokaa itsekin, mutta jos ruokit siilejä, varmista, että tarjoat siileille sopivaa ruokaa. Lisätietoa saat edellisestä linkistä. Huomioithan, että siileille ei tule antaa maitotuotteita eikä kalaa. Maitotuotteet aiheuttavat siilille ripulin ja vatsakipuja. Kala puolestaan voi aiheuttaa siilille sinkinpuutosta, joka vaurioittaa piikkejä eli siilin tärkeintä suojautumiskeinoa.
Ruohonleikkaus
Jos leikkaat nurmikkoa tai tiheitä kasvustoja, varmista huolella, että pienetkin eläimet ehtivät pakoon.
Robottiruohonleikkurit ja trimmerit ovat erityisen vaarallisia siileille sekä linnun- ja rusakonpoikasille. Siilit puolustautuvat menemällä kerälle ja luottamalla piikkeihinsä, vaikka piikit eivät suojaakaan teriltä. Poikaset puolestaan eivät osaa lähteä pakoon.
Jätä puutarhaan myös hoitamattomia tai edes vähemmän hoidettuja alueita, sillä pölyttäjät ja muut eläimet saavat lehtipedistä ja pitkästä ruohosta suojaa sekä ravintoa. Harkitse perinteisen nurmikon tilalle maanpeitekasveja tai kukkaniittyjä. Niiden hoito on helpompaa ja ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta!
Marjapensaat
Jos et halua jakaa satoa lintujen kanssa, suojaa marjapensaat esimerkiksi hallaharsolla. Älä käytä verkkoja, sillä linnut, siilit ja muut eläimet jäävät niihin herkästi kiinni ja voivat vammautua tai menehtyä.
Tarjoa vettä
Etenkin hellekausina eläimet saattavat tarvita ihmisiltä apua veden löytämiseen. Matalareunaiset lautaset ovat hyviä vesipisteitä, joihin pienetkin eläimet ylettyvät juomaan. Varmista, että eläimet pääsevät astiasta myös pois esim. asettamalla sinne kiviä tai oksa.
Vaihda vesi päivittäin ja puhdista astiat säännöllisesti – etenkin jos et halua pihallesi lisää hyttysiä.
Perhosbaari
Järjestä perhosille ja muille hyönteisille baari. Tarvitset yksinkertaisimmillaan astian ja pesusienen sekä viinistä, sokerista ja hiivasta valmistetun juoman.
Perhosbaarin voi koota itse tai sen voi ostaa valmiina esimerkiksi Luontokaupasta. Löydät linkistä myös ohjeen perhosten arkijuoman valmistukseen. Älä käytä nesteessä hunajaa, sillä se voi levittää hyönteistauteja.
Ethän anna linnuille leipää
Kesäaikaan linnut ja myös muut eläimet löytävät luonnosta juuri heille sopivaa ruokaa, eikä heitä tarvitse erikseen ruokkia.
Lintujen ruokkiminen leivällä, pullalla tai muilla heille soveltumattomilla ruoilla voi olla heille lisäksi haitallista. Vääränlainen ravinto voi aiheuttaa muun muassa kasvuhäiriöitä poikasille.
Harmittavatko hyttyset?
Hyttyset ovat monien lintujen, lepakoiden, sammakoiden, hämähäkkien ja petohyönteisten ravintoa. Lisäksi ne ovat pölyttäjiä! Hyttysten väheneminen aiheuttaakin valtavan ketjureaktion sekä menetyksen lajien kirjolle, ja siitä kärsivät lopulta myös ihmiset.
Suojauduthan hyttysiltä ensisijaisesti vaattein, tarvittaessa erityisin hyttyshatuin ja -takein ja varmista hyttysverkoilla, etteivät hyttyset pääse sisälle.
Koska hyttyset lisääntyvät seisovassa vedessä, tarkista, että pihallasi ei ole vettä kerryttäviä paikkoja, kuten vaikkapa vateja, pressuihin syntyviä notkelmia tai autonrenkaita.
Jätä kaikki pralletriinia tai muita höyrystyviä hyönteismyrkkyjä käyttävät laitteet hankkimatta. Suhtaudu varovaisesti myös muihin hyönteiskarkotteisiin. Monet niistä ovat haitallisia vesieliöille sekä lapsille ja lemmikeille.
Voit lukea näiden laitteiden vaikutuksista hyttysiin lisää Sari Toivolan blogikirjoituksesta.
Grillaa vastuullisesti
Älä tee avotulta metsä- tai maastopalovaroituksen aikana. Maastopalot aiheuttavat luonnon tuhoutumisen lisäksi eläimille vaaraa ja niiden kotien menetyksiä.
Eläinystävälliseen grillaamiseen kuuluvat tietenkin vegemakkarat ja -pihvit, tofuvartaat ja kasvikset! Saat paljon vinkkejä kauppojen tuotetarjonnasta tästä Vegaanihaasteen artikkelista. Kesäisiä resepti-ideoita on puolestaan koottu Eläinoikeusblogiin!
Vapaa elämä on ravun juhlaa
Loppukesästä sosiaaliseen ja perinteiseen mediaan ilmestyy tunnelmoivia juttuja rapujuhlista. Usein niissä jätetään näiden juhlien oleellisimman olennon eli ravun näkökulma huomioimatta.
Rapujen elävältä keittäminen aiheuttaa niille pitkittynyttä kipua ja kärsimystä. Vegaanihaaste kannustaakin jättämään rapujuhlat pitämättä ja pohtimaan, voisiko niiden tilalle järjestää jotain muuta yhteisöllistä ja iloista, mutta ilman kärsimystä.
Voit lukea ravuista ja niiden elämästä lisää tästä ekologi ja evoluutiobiologi Noora Kauniston blogikirjoituksesta.
Syksy ja talvi
Kun kesä kääntyy syksyksi ja ilmat viilenevät, puut pukeutuvat värikkäisiin vaatteisiin, muuttolinnut lähtevät kohti etelää ja täällä talvehtivat eläimet alkavat kerätä talvivarastoja tai valmistautua pidemmille nokosille.
Syksyllä ja talvellakin on meille ihmisille tarjolla paljon mukavaa tekemistä ja lähiluonnon huomioimista. Tässä muutamia vinkkejä!
Haravointi
Kun lehdet putoilevat ja muuttuvat pikkuhiljaa ruskeiksi, saattaa syntyä haravoinnin mieliteko. Pääset helpommalla, kun annat lehtien jäädä maahan! Ne toimivat suojapaikkana, ravintona ja myöhemmin myös lannoitteena. Jätä ainakin osa lehdistä haravoimatta ja anna lehtikasat pihan eläinten talvisuojiksi. Voit lukea aiheesta tarkemmin kevään ja kesän vinkeistä!
Linnunpöntöt
Talvi on hyvää aikaa nikkaroida linnunpönttöjä ja huoltaa jo olemassaolevat pöntöt. Monet linnut käyttävät niitä talviaikaan suojapaikkana kovimmilla pakkasilla!
Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLifen sivuilla on tarkat mutta simppelit ohjeet eri linnunpönttöjen rakentamiseen, kiinnittämiseen ja puhdistamiseen.
Kun linnunpöntön tekee, kiinnittää ja huoltaa ohjeiden mukaan, se kestää pitkään ja on turvallinen sekä sen asukkaille että sille puulle, johon se kiinnitetään.
Lintujen talviruokinta
Suomessa talvehtii kymmeniä lintulajeja, vaikka Suomen alueen talviolosuhteet ovatkin niille haasteelliset. Monille linnuille ihmisen tarjoama talviruokinta onkin elintärkeää.
Jos haluat aloittaa lintujen talviruokinnan, saat selkeät ohjeet BirdLifen sivuilta.
Talviruokintaan pitää sitoutua, eikä sitä voi jättää kesken. Talviruokinnan yllättävä loppuminen asettaa lintulaudan antimiin tottuneet linnut ja muut eläimet hengenvaaraan, sillä ne eivät välttämättä osaa etsiä riittävästi ruokaa enää muualta.
Jos tarjoat linnuille talipalloja, poista niistä verkot. Verkot ovat vaarallisia, sillä linnut voivat jäädä niihin kiinni. Talipalloille valmistetaan erillisiä telineitä, joita voi ostaa edullisestikin monista sellaisista marketeista ja muista liikkeistä, jotka myyvät kodintavaroita ja rakennustarvikkeita.
Ilotulitukset
Vuoden vaihtumista ja monia muidenkin vuodenaikojen tapahtumia juhlitaan usein ilotulituksia katsellen tai niitä itse ampuen. Sekä luonnoneläimet että lemmikit säikähtävät raketteja ja voivat olla niiden vuoksi ahdistuneita pitkiä aikoja. Ilotulitteet voivat laukaista pelkotiloja tai traumoja myös ihmisillä.
Kun lepäämässä olevat linnut tai muut eläimet säikähtävät rakettien pauketta ja lähtevät niitä karkuun, ne voivat menehtyä törmäillessään. Lisäksi ne menettävät turhaan energiaa vuodenaikana, jolloin ne tarvitsevat sitä kaikkein eniten. Ilotulitteet eivät ole muutoinkaan harmittomia, sillä ne sisältävät raskasmetalleja ja aiheuttavat roskaantumista.
Vähin, mitä voit tehdä, on noudattaa viranomaisten antamia ohjeita ilotulitteiden ampuma-ajoista ja -paikoista. Parasta, mitä voit tehdä, on jättää ilotulitteet kauppaan.
Roskat roskiin, eläimet kiittävät!
Kaikki roskat voivat olla vaarallisia eläimille. Naruihin, siimoihin ja verkkoihin voi takertua, purkkeihin ja tölkkeihin jäädä jumiin sekä tupakantumpit ja muut pikkuroskat saattavat tulla syödyiksi kurjin seurauksin.
Roskat ovat vaaraksi vuoden ympäri. Jos vain mahdollista, pidä mukana pientä pussia, johon voit kerätä muiden jättämiä eläimille vaarallisia roskia!
Vinkit on koonnut yhteen Satu Saunio, Vegaanihaasteen uutiskirje- ja yhteisövastaava. Artikkeli on luotu 20.5.2025.
