Myös kalankasvatus on tehotuotantoa

Yli puolet koko maailman syödystä kalasta on peräisin kalankasvatuslaitoksista. Niihin liittyy paljon eettisiä ja eläinsuojelullisia ongelmia.

Kalankasvatus on tuhlaava tapa tuottaa ruokaa

Kalankasvatuslaitoksissa kasvatetaan usein suuria petokaloja, joita ruokitaan toisilla kaloilla. Esimerkiksi Suomessa 93 % kasvatetuista kaloista on kirjolohia, toiseksi eniten kasvatetaan siikoja. Maailman kalansaaliista iso osa syötetään kasvatetuille kaloille. 

Kalankasvatuslaitokset käyttävät rehuna myös paljon soijaa. Esimerkiksi kaikesta Suomeen tuodusta soijasta 95 prosenttia käytetään rehuna sioille, munijakanoille, broilereille sekä kirjolohille.

Koska kala käyttää suuren osan syömästään ravinnosta elintoimintojen ylläpitoon ja vain osa siitä muuttuu sen lihaksiksi ja rasvaksi, tuhlautuu tässä prosessissa paljon proteiineja ja energiaa. Olisikin ekologisempaa valita kalan ja muiden eläinperäisten tuotteiden sijaan kasviperäisiä tuotteita.

Kalat eivät voi hyvin kalankasvatuslaitoksissa

Kalat ovat tietoisia ja tuntoisia olentoja, kuten esimerkiksi ihmiset ja muut nisäkkäät sekä linnut. Kaloilla on myös lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Näitä asioita ei kuitenkaan huomioida kalankasvatuksessa, ja se aiheuttaakin kaloille kärsimystä.

Kalojen kasvatus on samanlaista äärimmäistä tehotuotantoa kuin esimerkiksi sikojen ja broilerien kasvatus. Kalankasvatuslaitos on samalla tavalla tuotantolaitos kuin broilerihalli tai sikala. Myös kalat kasvatetaan mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman isoiksi ja mahdollisimman vähillä resursseilla.

Kalat ovat uteliaita ja ympäristöstään kiinnostuneita, mutta kalankasvatuslaitoksissa niillä ei ole mahdollisuutta tutkia ympäristöä niille ominaisella tavalla. Laitokset ovat joko meressä kelluvia verkkoaltaita tai maalla olevia altaita, joista puuttuvat kaikki kaloille tärkeät ominaisuudet. Laitoksista puuttuu esimerkiksi mahdollisuus piiloutua tai tonkia pohjan kiviä ja kasvillisuutta, koska niitä ei ole. Niissä on vain allas ja vettä sekä liian paljon lajitovereita.

Kaloilla on havaittu samoja stereotyyppisiä käyttäytymismalleja kuin muussakin eläintuotannossa. Kun tilaa on vähän, ei ole virikkeitä ja lajitovereita on liikaa, kalat stressaantuvat ja tulevat apaattisiksi. Myös kannibalismia esiintyy kalankasvatuslaitoksissa. Iso osa kaloista kuolee jo ennen teurastusta.

Koska kalankasvatuslaitoksissa on niin valtava määrä eläimiä pienessä tilassa, se mahdollistaa virusten, loisten ja muiden sairauksien nopean leviämisen. Ne voivat levitä myös kalankasvatuslaitoksen ympäristössä eläviin kaloihin. Tutkimuksissa onkin todettu, että kalankasvatuslaitosten läheisyydessä elävät villikalapopulaatiot eivät voi hyvin.

Kalankasvatus ei ole ekologista

Kaloja kasvatetaan sekä meressä verkkomaisissa kasvatuslaitoksissa että maalla sisälaitoksissa betonialtaissa. Sisäkasvatuslaitokset kuluttavat todella paljon energiaa.

Meressä sijaitsevat kalankasvatuslaitokset aiheuttavat rehevöitymistä. Itämeressä kasvatettavien kalankasvatuslaitosten vaikutus on nähtävissä esimerkiksi Saaristomerellä. Skotlannissa kalankasvatuslaitokset laskivat mereen fosforia yhdeksän miljoonan asukkaan suurkaupungin puhdistamattomia jätevesiä vastaavan määrän vuonna 2000. 

Oletko kiinnittänyt huomiota siihen, miten kaloista puhutaan?

Kalat ovat yksilöitä, kuten kaikki muutkin olennot. Puheessa ja tilastoissa tämä ei kuitenkaan juuri kuulu tai näy. Kaloista puhutaan usein yksikössä. Sanotaan esimerkiksi, että kasvatetaan – tai jopa "viljellään" – kalaa, vaikka todellisuudessa kasvatetaan kymmeniä ja satoja tuhansia kaloja. Teurastettujen kalojen määrää ei anneta yksilömäärinä, vaan puhutaan kiloista ja tonneista, massasta.

Kalat ovat monella tavalla erilaisia kuin ihmiset, joten niihin voi olla vaikea samaistua ja tuntea empatiaa niitä kohtaan. Ne ovat kuitenkin oleellisilta osin samanlaisia. Kalat ovat tietoisia, tuntoisia ja sosiaalisia olentoja, ja niillä on kyky kärsiä. Tästä syystä myös kalat tulisi ottaa eettisen huomion piiriin.

Lue lisää

Kuva: Bob Brewer, unsplash.com

Haluatko yli 200 herkullista reseptiä?

31 päivää ilmaisia vinkkejä vegempään elämään

Ilmoittaudu mukaan Vegaanihaasteeseen!
Yhteystiedot

info@vegaanihaaste.fi
044 7169 820

Vegaanihaasteen järjestää:
Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

 

MEDIALLE
REKISTERISELOSTE
KEITÄ ME OLEMME
KEITÄ TUUTORIT OVAT