Soija on monikäyttöinen ja terveellinen papu

Soijaa on syöty tuhansia vuosia, mutta Euroopassa se on suhteellisen uusi tulokas. Soijaan kannattaa tutustua, sillä se on ekologista ja terveellistä syötävää, kunhan ihmiset vain syövät sen itse! Lue tästä tietoa soijan käyttötavoista, ravintoarvoista, terveysvaikutuksista sekä ekologisuudesta.

Soija on monikäyttöinen papu

Soijapavusta valmistetaan tosi monenlaisia tuotteita, kuten tofua, tempeä, soijarouhetta ja -suikaleita, soijajauhoa, soijamaitoa, soijajogurttia, soijakermaa ja soijajäätelöä, soijaproteiinijauhetta sekä tietysti monille tuttua soijakastiketta. 

Soijan maku jakaa jonkin verran mielipiteitä etenkin, jos ei ole sitä juuri aikaisemmin syönyt. Soijapohjaisiin tuotteisiin kannattaakin tutustua pikkuhiljaa ja antaa erilaisille resepteille mahdollisuus. Soijapapu taipuu tosi monenlaisiin herkkuihin!

Ihmisravinnoksi käytetty soija kasvaa pääosin Euroopassa

Suomessa myytävät soijamaidot, tofut, soijarouheet ja muut soijapohjaiset tuotteet valmistetaan useimmiten eurooppalaisesta ja joskus pohjoisamerikkalaisesta soijasta. Yksittäisiä poikkeuksia toki on. Soijan alkuperän voi tarkistaa tuotepakkauksesta tai valmistajan nettisivuilta.

Myös Suomessa kasvatetaan soijaa! Toistaiseksi se on vasta kokeiluluontoista eikä sitä löydä kauppojen hyllyiltä. Tulevaisuudessa on kuitenkin ihan mahdollista ostaa suomalaisesta soijapavusta valmistettua tofua.

Rehusoija on sademetsäpahis

Maailmassa on valtavasti tuotantoeläimiä. Esimerkiksi kaikkien maapallon nisäkkäiden yhteenlasketusta massasta 60 % on tuotantoeläimiä, kuten nautoja, sikoja ja lampaita. Ihmisiä on 36 % ja luonnonvaraisia nisäkkäitä ainoastaan 4 %.

Koska eläimet tarvitsevat ruokaa, jotta niistä saadaan lihaa ja muita tuotteita, tarvitaan tuotantoeläinten ruokkimiseksi myös valtavat määrät rehua. Eläimet eivät voi muuttaa kaikkea syömäänsä rehua lihaksiksi, muniksi tai maidoksi, joten hyvin suuri osa rehun proteiineista ja energiasta menee tässä prosessissa hukkaan. Eläintuotanto kuluttaakin moninkertaisesti resursseja kasvintuotantoon verrattuna.

Suurin osa maailman vilja- ja soijasadosta syötetään tuotantoeläimille. Yli 80 % maailman soijasta murskataan karjanrehun raaka-aineeksi. Soijan kysyntä on kasvanut, kun lihan, munien ja maitotuotteiden kulutus on noussut. Lihantuotanto onkin yksi pääsyy Etelä-Amerikan trooppisten metsien eli Amazonin sademetsien sekä savannien hävitykseen. Näiden alueiden tuhoutuminen ruokkii ilmastokriisiä, aiheuttaa lajikatoa ja uhkaa koko maapallon ekosysteemejä.

Soijantuotannon haitallisuus perustuu sen rehukäytön mittakaavaan. Soija itsessään on tehokkaasti kasvava ja ekologinen tuote, mutta ei enää siinä mittakaavassa, missä sitä kasvatetaan rehuksi. Jos ihmiset söisivät lihan sijaan soijaa, soijaa ei tarvitsisi kasvattaa niin valtavia määriä eikä sen takia tarvitsisi tuhota elinympäristöjä. 

Suurin osa Suomeenkin tuodusta soijasta syötetään tuotantoeläimille

Myös Suomessa pellot ovat pääosin rehukäytössä. Suomi ei kuitenkaan ole omavarainen rehun valkuaisen suhteen, vaan valtaosa valkuaisesta tuleekin ulkomailta, myös Brasilian tuhottujen sademetsien alueelta.

Suomeen tuodusta soijasta 95 % käytetään raaka-aineena eläinten rehuihin. Suomessa soijalla ruokitaan pääasiassa sikoja, munijakanoja, broilereita ja kasvatettua kirjolohta. 

Sekaruoka sisältääkin tosi paljon piilosoijaa! Sekasyöjät syövätkin sitä siksi paljon enemmän kuin kasvissyöjät. Jos haluat omissa valinnoissasi huomioida myös sademetsät ja lajikirjon, kannattaa ruokaillessa suosia kasviperäisiä vaihtoehtoja – myös soijaa!

Soijalla on positiivisia terveysvaikutuksia

Soijapapu on proteiinirikkain kaikista yleisimmistä palkokasveista ja se sisältää kaikki ihmisen tarvitsemat välttämättömät aminohapot. Soija sisältää myös hyviä, pehmeitä rasvoja ja erityisesti ihmisen tarvitsemia välttämättömiä rasvahappoja eli alfalinoleenihappoa (omega-3-sarjan rasvahappo) ja linolihappoa (omega-6-sarjan rasvahappo). Soijapavussa on lisäksi kalsiumia, rautaa ja sinkkiä.

Soijan terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Soijalla on monia sellaisia ominaisuuksia, joilla on sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevä vaikutus. Soija voi helpottaa myös vaihdevuosioireita. Parhaiten terveyshyötyjä saa tofusta, tempestä, soijamaidosta ja soijapavusta sellaisenaan, sillä ne sisältävät eniten terveyttä edistäviä isoflavoneja.

Soijasta liikkuu valitettavasti myös virheellisiä väittämiä. Tutkimusten mukaan soija ei vaikuta testosteronin tuotantoon tai nosta estrogeenin tasoa miehillä. Soijaa voi siis huoletta syödä, jos ei ole sille allerginen. Soija on turvallista myös lapsille.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia saatetaan ohjeistaa välttämään soijaa, koska tietyissä tilanteissa soija voi vaikeuttaa kilpirauhaslääkkeenä käytetyn tyroksiinin toimintaa. Ohje ei ole kuitenkaan enää nykypäivänä ehdoton. Soijan käyttöä ei välttämättä tarvitse lopettaa, jos lääke otetaan tyhjään vatsaan. Jos sinulla on käytössä tyroksiinilääkitys, kysythän asiasta tarkemmin lääkäriltäsi.

Soijaa ei ole pakko syödä, vaikka olisi kasvissyöjä

Mikään yksittäinen ruoka-aine ei ole ihmiselle välttämätön. Soijaakaan ei siis ole pakko syödä, jos on sille vaikkapa allerginen tai jos ei pidä sen mausta. Voit lukea täältä vinkkejä soijattomista vegetuotteista ja soijaa sisältävien tuotteiden korvaamisesta muilla tuotteilla.

Soija oli pitkään tosi monen kasviperäisen erikoistuotteen yleisin raaka-aine. 2000-luvun alkupuolella kasvissyöjien aterioilta löytyikin usein soijamaitoa, soijajogurttia, soijajuustoa, soijajäätelöä, soijavanukasta ja soijarouhetta.

Nykyisin on onneksi tosi paljon muitakin vaihtoehtoja, ja aterioilla voikin olla kauramaitoa, kookosjogurttia, cashewpähkinäjuustoa, härkäpapujäätelöä, mantelivanukasta ja herneproteiinirouhetta sekä paljon paljon muuta, mistä ei vuosituhannen alussa osattu haaveillakaan. 

Lisätietoa


Tekstin ravitsemustiedot on tarkistanut Vegaaniliiton ravitsemusasiantuntijatiimi.

Kuva: Kelly Sikkema, unsplash.com

Yhteystiedot

info@vegaanihaaste.fi
044 7169 820

Vegaanihaasteen järjestää:
Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

 

MEDIALLE
REKISTERISELOSTE
KEITÄ ME OLEMME
KEITÄ TUUTORIT OVAT