Soija on monikäyttöinen ja terveellinen papu
Soijaa on syöty tuhansia vuosia, mutta Euroopassa se on suhteellisen uusi tulokas. Soijaan kannattaa tutustua, sillä se on ekologista ja terveellistä syötävää, kunhan ihmiset vain syövät sen itse! Lue tästä tietoa soijan käyttötavoista, ravintoarvoista, terveysvaikutuksista sekä ekologisuudesta.
Soija on monikäyttöinen papu
Soijapavusta valmistetaan monenlaisia tuotteita, kuten tofua, tempeä, soijarouhetta ja -suikaleita, soijajauhoa, soijamaitoa, soijajogurttia, soijakermaa ja soijajäätelöä, soijaproteiinijauhetta sekä tietysti monille tuttua soijakastiketta.
Soijan maku jakaa jonkin verran mielipiteitä etenkin, jos ei ole sitä juuri aikaisemmin syönyt. Soijapohjaisiin tuotteisiin kannattaakin tutustua pikkuhiljaa ja antaa erilaisille resepteille mahdollisuus. Soijapapu taipuu monenlaisiin herkkuihin!
Ihmisravinnoksi käytetty soija kasvaa pääosin Euroopassa
Suomessa myytävät soijamaidot, tofut, soijarouheet ja muut soijapohjaiset tuotteet valmistetaan useimmiten eurooppalaisesta ja joskus pohjoisamerikkalaisesta soijasta. Yksittäisiä poikkeuksia toki on. Soijan alkuperän voi tarkistaa tuotepakkauksesta tai valmistajan nettisivuilta.
Myös Suomessa kasvatetaan soijaa! Toistaiseksi se on vasta kokeiluluontoista eikä sitä löydä kauppojen hyllyiltä. Tulevaisuudessa on kuitenkin ihan mahdollista ostaa suomalaisesta soijapavusta valmistettua tofua.
Rehusoija on sademetsäpahis
Maailmassa on valtavasti tuotantoeläimiä. Esimerkiksi kaikkien maapallon nisäkkäiden yhteenlasketusta massasta 60 % on tuotantoeläimiä, kuten nautoja, sikoja ja lampaita. Ihmisiä on 36 % ja luonnonvaraisia nisäkkäitä ainoastaan 4 %.
Koska eläimet tarvitsevat ruokaa, jotta niistä saadaan lihaa ja muita tuotteita, tarvitaan tuotantoeläinten ruokkimiseksi myös valtavat määrät rehua. Eläimet eivät voi muuttaa kaikkea syömäänsä rehua lihaksiksi, muniksi tai maidoksi, joten hyvin suuri osa rehun proteiineista ja energiasta menee tässä prosessissa hukkaan. Eläintuotanto kuluttaakin moninkertaisesti resursseja kasvintuotantoon verrattuna.
Yli 80 % maailman soijasta murskataan karjanrehun raaka-aineeksi. Soijan kysyntä on kasvanut, kun lihan, munien ja maitotuotteiden kulutus on noussut. Lihantuotanto onkin yksi pääsyy Etelä-Amerikan trooppisten metsien eli Amazonin sademetsien sekä savannien hävitykseen. Näiden alueiden tuhoutuminen ruokkii ilmastokriisiä, aiheuttaa lajikatoa ja uhkaa koko maapallon ekosysteemejä.
Soijantuotannon haitallisuus perustuu sen rehukäytön mittakaavaan. Soija itsessään on tehokkaasti kasvava ja ekologinen tuote, mutta ei enää siinä mittakaavassa, missä sitä kasvatetaan rehuksi. Jos ihmiset söisivät lihan sijaan soijaa, soijaa ei tarvitsisi kasvattaa niin valtavia määriä eikä sen takia tarvitsisi tuhota lisää elinympäristöjä. Nykyisestä rehu- ja laidunkäytössä olevista alueista voitaisiin palauttaa valtavat määrät maapinta-alaa takaisin luonnonvaraisten eläinten elinympäristöiksi.
Suurin osa Suomeenkin tuodusta soijasta syötetään tuotantoeläimille
Myös Suomessa pellot ovat pääosin rehukäytössä. Suomi ei kuitenkaan ole omavarainen rehun valkuaisen suhteen, vaan valtaosa lisävalkuaisesta tuleekin ulkomailta, myös Brasilian tuhottujen sademetsien alueelta.
Suomeen tuodusta soijasta 95 % käytetään raaka-aineena eläinten rehuihin. Suomessa soijalla ruokitaan pääasiassa sikoja, munijakanoja, broilereita ja kasvatettuja kirjolohia.
Sekaruoka sisältääkin paljon piilosoijaa! Sekasyöjät syövätkin sitä siksi paljon enemmän kuin kasvissyöjät. Jos haluat omissa valinnoissasi huomioida myös sademetsät ja lajikirjon, kannattaa ruokaillessa suosia kasviperäisiä vaihtoehtoja – myös soijaa!
Soijalla on positiivisia terveysvaikutuksia
Soijapapu on proteiinirikkain kaikista yleisimmistä palkokasveista. Se sisältää myös pehmeitä rasvoja ja erityisesti ihmisen tarvitsemia välttämättömiä rasvahappoja eli alfalinoleenihappoa (omega-3-sarjan rasvahappo) ja linolihappoa (omega-6-sarjan rasvahappo). Soijapavussa on lisäksi kalsiumia, rautaa ja sinkkiä.
Soijan terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Soijalla on monia sellaisia ominaisuuksia, joilla on sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevä vaikutus. Soija voi helpottaa myös vaihdevuosioireita. Parhaiten terveyshyötyjä saa tofusta, tempestä, soijamaidosta ja soijapavusta sellaisenaan, sillä ne sisältävät eniten terveyttä edistäviä isoflavoneja.
Soijasta liikkuu valitettavasti myös virheellisiä väittämiä. Tutkimusten mukaan soija ei vaikuta testosteronin tuotantoon tai nosta estrogeenin tasoa miehillä. Soijaa voi siis huoletta syödä, jos ei ole sille allerginen. Soija on turvallista myös lapsille.
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia saatetaan ohjeistaa välttämään soijaa, koska tietyissä tilanteissa soija voi vaikeuttaa kilpirauhaslääkkeenä käytetyn tyroksiinin toimintaa. Ohje ei ole kuitenkaan enää nykypäivänä ehdoton. Soijan käyttöä ei välttämättä tarvitse lopettaa, jos lääke otetaan tyhjään vatsaan. Jos sinulla on käytössä tyroksiinilääkitys, kysythän asiasta tarkemmin lääkäriltäsi.
Soijaa ei tarvitse syödä, vaikka olisi kasvissyöjä
Mikään yksittäinen ruoka-aine ei ole ihmiselle välttämätön. Soijaakaan ei siis tarvitse syödä, jos on sille vaikkapa allerginen tai jos ei pidä sen mausta. Voit lukea täältä vinkkejä soijattomista vegetuotteista ja soijaa sisältävien tuotteiden korvaamisesta muilla tuotteilla.
Soija oli pitkään monen kasviperäisen erikoistuotteen yleisin raaka-aine. 2000-luvun alkupuolella kasvissyöjien aterioilta löytyikin usein soijamaitoa, soijajogurttia, soijajuustoa, soijajäätelöä, soijavanukasta ja soijarouhetta.
Nykyisin on paljon muitakin vaihtoehtoja, ja aterioilla voikin olla kauramaitoa, kookosjogurttia, cashewpähkinäjuustoa, härkäpapujäätelöä ja herneproteiinirouhetta sekä paljon paljon muuta, mistä ei vuosituhannen alussa osattu haaveillakaan.
Lisätietoa
- Laillistetun ravitsemusterapeutin, Johanna Kaipiaisen kirjoittama teksti soijan terveysvaikutuksista
- Kilpirauhasliitto: Kilpirauhasen vajaatoiminta ja ravitsemus (Lopussa ohjeet soijatuotteista ja tyroksiinilääkityksestä)
- Yle: Hyvä / paha lounas
- Voima: Ruokajärjestelmä muutoksen edessä
- Video, jossa valmistetaan tofua alusta asti itse. Menetelmä on hyvin samanlainen myös tofua valmistavissa laitoksissa, mittakaava on vain suurempi.
- Ruoan prosessointi tekee ruoasta turvallisempaa ja mukavampaa syödä
- Kasvisruokavalio ja luonnon monimuotoisuus
- Kasvisruokavalio on ympäristöteko
- Onnistu soijarouheen sekä herne- ja soijasuikaleiden valmistuksessa
Tekstin ravitsemustiedot on tarkistanut Vegaaniliiton ravitsemusasiantuntijatiimi.
