Yksilöistä muodostuu valtavan tehokas joukko!

Vegaanihaasteen on ottanut vuosien aikana vastaan jo yli 130 000 ihmistä. Kun lasketaan yhteen, millainen vaikutus näin suurella ihmisjoukolla on eläimiin, ilmastoon ja vedenkäyttöön, saadaan aikaan todella merkittäviä lukuja! 

Jo yhden ihmisen vaikutus on suuri. Kun yksi ihminen jättää eläinperäiset tuotteet pois lautaseltaan, säästää hän kuukaudessa laskennallisesti:

  • 31 eläintä
  • 39 000 litraa vettä
  • Kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaa 667 kilometrin autolla ajamista.

Eläinten lukumäärä saattaa kuulostaa erikoiselta. Luku on suuri, koska siinä on huomioitu lautaselle päätyneiden eläinten lisäksi myös ne eläimet, jotka ovat kuolleet tuotannon eri vaiheissa jo ennen teurastusta. 

Eläintuotannossa kuolee paljon eläimiä jo kasvatusvaiheessa. Lisäksi monille eläimille syötetään rehuna toisia eläimiä, kuten kaloille toisia kaloja. Jos halutaan arvioida eläinperäisen ruoantuotannon aiheuttama todellinen kuolleiden eläinten määrä, pitää myös kaikki nämä yksilöt laskea mukaan.

Miten eläinmäärä on laskettu?

Laskelmien perusteella kasvissyönti säästää kuukaudessa vähintään 31 eläintä verrattuna keskimääräiseen sekasyöjän ruokavalioon. Lukumäärä on arvioitu Yhdysvaltojen tilastojen perusteella, ja niistä on valittu tähän laskelmaan varovaisimmat arviot.

Arviossa ei ole huomioitu maidontuotantoa, vaan ainoastaan lihaksi kasvatetut naudat. Myöskään munantuotannossa kuolleita ja munimiskauden päättymisen jälkeen tapettuja kanoja tai munantuotannossa tapettavia kukkotipuja ei ole otettu laskuihin mukaan. Vegaaniruokavaliota noudattavan luku on siis todellisuudessa vielä tätäkin suurempi.

  • Maaeläinten määrä on laskettu teurastamoissa tapettujen eläinyksilöiden perusteella. Siihen on lisätty se eläinmäärä, joka arviolta kuolee tuotannossa tai teuraskuljetuksissa. Näiden perusteella kasvissyöjä säästää noin 25 maaeläintä vuosittain.
  • Kasvissyöjä säästää vuositasolla vähintään 206 kalaa. Määrä huomioi myös kaloille syötetyt toiset kalat. Esimerkiksi 170 gramman painoisen lohifileen takia on pyydetty 20 muuta kalaa. Kaloista on laskettu sekä luonnosta pyydetyt että kasvatetut kalat sekä teollisen kalastuksen "sivusaalis*". Luvussa on huomioitu kaikki tuotannon eri vaiheissa tapetut kalat, ei vain niitä kaloja, jotka ihmiset varsinaisesti syövät. 
  • Kasvissyöjä säästää lisäksi vähintään 139 selkärangatonta merieläintä (äyriäistä, nilviäistä) vuosittain. 
  • Luvut eivät ota huomioon metsästystä tai vapaa-ajankalastusta.

Vuodessa säästyneet 25 maaeläintä, 206 kalaa ja 139 selkärangatonta merieläintä jaettuna vuoden kahdellatoista kuukaudella tarkoittavat siis 31 eläintä kuukaudessa.

Luvut eivät toki suoraan näy siten, että eläimiä tapettaisiin tai tuotettaisiin vähemmän. Ajan myötä kysynnän lasku näkyy myös vähentyneenä eläintuotantona ja luonnonvaraisten eläinten tappamisena. 

Vaikka muutokset eivät tapahdu yhdessä yössä, voi vegaaniseen ruokavalioon siirtyminen mahdollistaa muutoksen henkilökohtaisella tasolla hyvinkin nopeasti. Muihin eläimiin on mahdollista suhtautua kunnioituksella ja nähdä ne hyödykkeiden sijaan tuntevina ja tietoisina olentoina.

*Teollisessa kalastuksessa kuolee myös "sivusaalista", joka on noin kolmasosa kaikesta kalansaaliista. Kalastusmenetelmät eivät valikoi, mitkä eläimet verkkoihin tai syötteihin jäävät ja siksi saaliiksi jää myös valtava määrä sellaisia yksilöitä (kaloja, valaita, kilpikonnia, merilintuja ja hylkeitä), jotka heitetään takaisin mereen. Suurin osa "sivusaaliista" on jo takaisin mereen heitettäessä menehtynyt tai ainakin vahingoittunut. Esimerkiksi yhden katkarapukilon pyytämisessä on kuollut turhaan jopa kymmenen kiloa muita lajeja, uhanalaisiakin.

Tätä voi havainnollistaa miettimällä sushilautasta. Lautasella näkyvät vain ne merenelävät, jotka siinä konkreettisesti ovat. Jos lautasella olisivat myös ne eläimet, jotka kuolivat sushiin käytettyjen merenelävien pyynnin yhteydessä, olisi lautasen halkaisija puolitoista metriä.

Vedenkäyttö, kasvihuonekaasupäästöt ja maankäyttö

Kasvissyöjä säästää kuukaudessa vähintään 39 000 litraa vettä, mikä on lähes yhtä paljon kuin keskivertosuomalaisen vuosittainen kotitalousvedenkulutus. Vegaanina vettä säästyy vieläkin enemmän.

Yhden henkilön kuukauden vegaaniruokavalio säästää kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaisi autolla ajamista 667 kilometrin verran.

Luku ei kuitenkaan ota huomioon kaikkia ruoantuotannon vaikutuksia. Esimerkiksi pohjatroolaus vapauttaa merenpohjasta kasvihuonekaasuja saman verran kuin koko maailman lentoliikenne aiheuttaa.

Kööpenhaminan yliopiston kestävän kehityksen tutkimuslaitoksen johtaja Katherine Richardson arvioi, että ruoantuotannon muuttaminen saattaa olla ilmaston kannalta jopa tärkeämpää kuin energiajärjestelmän muuttaminen. Nature-tiedelehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan lihansyönnin pitää vähentyä länsimaissa 90 prosenttia, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä.

Tiedelehti Sciencessa julkaistun suurtutkimuksen mukaan liha- ja maitotuotteiden hylkäämisellä on paljon suurempi vaikutus ympäristöön kuin lentomatkojen vähentämisellä. Ihmisen syömistä kaloreista 18 % on peräisin liha- ja maitotuotteista, mutta liha- ja maitoteollisuus vievät 83 % maatalouden käytössä olevasta maasta.

Tutkimusta johtanut Joseph Poore Oxfordin yliopistosta sanoo, että vegaaninen ruokavalio on luultavasti merkittävin mahdollinen keino vähentää omaa vaikutusta maapalloon – ei vain kasvihuonekaasujen suhteen, mutta myös happamoitumisen, rehevöitymisen, maankäytön ja vedenkäytön suhteen.

Ilmastovaikutusten lisäksi kasviperäinen ruokavalio on tehokas tapa pienentää muitakin ympäristövaikutuksia, sillä eläintuotanto on pääsyy maailmanlaajuiseen elinympäristöjen tuhoutumiseen, meneillään olevaan lajien sukupuuttoaaltoon, metsäkatoon, eroosioon, vesistöjen rehevöitymiseen sekä vesipulaan.

Yli kolmasosa maapallon jäättömästä maapinta-alasta on eläintuotannon käytössä karjan laidunmaata tai peltona, jossa kasvatetaan ruokaa karjalle. Kasviperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittaisiin vain neljäsosa nykyisestä ruoantuotannon käytössä olevasta maapinta-alasta. Eläinlajien sukupuuttoaallon etenemistä voitaisiin hidastaa, jos palautettaisiin ihmisen valtaamia maa-alueita takaisin luonnonvaraisten eläinten elinympäristöiksi.

Eläintuotanto on riippuvainen rehuteollisuudesta ja erityisesti lisävalkuaisen saannista, ja Suomessa eläinproteiinin tuotanto nojaa vahvasti tuontiin. Näin on siitä huolimatta, että 70 prosenttia viljellystä peltoalasta viljellään rehua. Suomi ei siis ole omavarainen rehun suhteen, vaan 85 % lisävalkuaisesta tuodaan muualta. Jos pelloilla viljeltäisiinkin kasviproteiinia ihmisille, tarvittaisiin vain murto-osa tämänhetkisestä peltopinta-alasta.

Kasvisruoka on hyväksi myös ihmisille

Ympäristöongelmat ja tehoton planeetan resurssien käyttö ovat suoraan kytköksissä inhimilliseen hätään. Kasviperäiseen ruokavalioon siirtymällä onkin mahdollista tukea globaalia tasa-arvoisuutta. YK:n mukaan juuri kasviperäiseen ruokaan siirtyminen on oleellista ihmisten nälänhädän poistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 

Kasvisruokavaliossa on paljon terveyshyötyjä, joten kasvissyönnistä voi olla hyötyä myös sinulle itsellesi! Suomalaisten ravitsemussuositustenkin mukaan vegaaninen ruokavalio sopii kaikkiin elämänvaiheisiin.

Vegaaniruoassa on keskimäärin vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin sekaruoassa, eikä siinä ole lainkaan kolesterolia. Kasvissyöjät saavat ruokavaliostaan keskimäärin enemmän kuitua, C-vitamiinia ja monia muita ravintoaineita kuin sekasyöjät. Kasvisruokailulla voi myös pienentää monien sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja paksusuolensyövän riskiä.

Tässä on monta hyvää syytä jatkaa! 
 
Lisätietoa

Haluatko yli 200 herkullista reseptiä?

31 päivää ilmaisia vinkkejä vegempään elämään

Ilmoittaudu mukaan Vegaanihaasteeseen!
Yhteystiedot

info@vegaanihaaste.fi
044 7169 820

Vegaanihaasteen järjestää:
Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

 

MEDIALLE
REKISTERISELOSTE
KEITÄ ME OLEMME
KEITÄ TUUTORIT OVAT