Yksilöistä muodostuu valtavan tehokas joukko!

Kasvisruoan tiedetään olevan hyväksi maapallolle sekä eläimille, mutta miten suurista luvuista siinä on kysymys? Vegaanihaasteen on ottanut vuosien aikana vastaan jo yli 195 000 ihmistä. Kun lasketaan yhteen, millainen vaikutus näin suurella ihmisjoukolla on eläimiin ja maapalloon, saadaan aikaan todella merkittäviä lukuja! 

Kun yksi ihminen lopettaa eläinperäisen ruoan syömisen, säästää hän kuukaudessa laskennallisesti:

• 31 eläintä
• 39 000 litraa vettä
• kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaa vähintään 667 kilometrin matkan ajamista autolla.

Tammikuussa 2024 Vegaanihaasteen otti vastaan 26 500 ihmistä. Tämä joukko säästää laskennallisesti kuukauden aikana:

• 821 500 eläintä
• 1 033 500 kuutiota vettä. Tämä vesimäärä vastaa 517-kertaisesti Helsingin uimastadionin olympia-altaan vesimäärää.
• Hiilidioksidipäästöjä määrän, joka vastaa 17 675 500 kilometrin pituisen matkan ajamista autolla. Yhtä suuri ilmastovaikutus syntyisi, jos ajaisi maapallon ympäri 441 kertaa.

Määrät ovat tietysti vain laskennallisia arvioita, mutta ne antavat mittakaavaa ruokavalintojen merkityksestä osana ilmastokriisin ja muiden ympäristöongelmien ratkaisua sekä eläintuotannon vaikutuksia. Kasvipohjaisen ruoan valitseminen omalle lautaselle siis kannattaa!

Miten eläinmäärä on laskettu?

Laskelmien perusteella kasvissyönti säästää kuukaudessa 31 eläintä verrattuna keskimääräiseen sekasyöjän ruokavalioon.

Kuulostaako tämä lukumäärä erikoiselta? Luku on suuri, koska siinä on huomioitu lautaselle päätyneiden eläinten lisäksi myös ne eläimet, jotka ovat kuolleet tuotannon eri vaiheissa jo ennen teurastusta. 

Eläintuotannossa kuolee paljon eläimiä jo kasvatusvaiheessa. Lisäksi monille eläimille syötetään rehuna toisia eläimiä, kuten kaloille toisia kaloja.

Jos halutaan arvioida eläinperäisen ruoantuotannon aiheuttama todellinen kuolleiden eläinten määrä, pitää myös kaikki nämä yksilöt laskea mukaan.

Luku 31 on arvioitu Yhdysvaltojen tilastojen perusteella. Tilastoista on valittu laskelmaan kaikkein varovaisimmat arviot.

• Maaeläinten eli nisäkkäiden ja lintujen määrä on laskettu teurastamoissa tapettujen eläinyksilöiden perusteella. Siihen on lisätty se eläinmäärä, joka arviolta kuolee tuotannossa tai teuraskuljetuksissa. Näiden perusteella kasvissyöjä säästää noin 25 maaeläintä vuosittain.
• Kasvissyöjä säästää vuositasolla vähintään 206 kalaa. Määrä huomioi myös kaloille syötetyt toiset kalat. Esimerkiksi 170 gramman painoisen lohifileen takia on pyydetty 20 muuta kalaa. Kaloista on laskettu sekä luonnosta pyydetyt että kasvatetut kalat sekä teollisen kalastuksen "sivusaalis". Luvussa on huomioitu kaikki tuotannon eri vaiheissa tapetut kalat. Ei vain niitä kaloja, jotka ihmiset varsinaisesti syövät.
• Kasvissyöjä säästää lisäksi vähintään 139 selkärangatonta merieläintä (äyriäistä, nilviäistä) vuosittain. 

Vuodessa säästyneitä eläimiä on siis yhteensä 370. Kun tämä jaetaan kahdellatoista saadaan tulokseksi 31 eläintä kuukaudessa.

Luvut eivät toki suoraan näy siten, että eläimiä tapettaisiin tai tuotettaisiin vähemmän. Ajan myötä kysynnän lasku näkyy myös vähentyneenä eläintuotantona ja luonnonvaraisten eläinten tappamisena. 

Vaikka muutokset eläintuotannossa tai villien eläinten tappamisessa eivät tapahdu yhdessä yössä, voi vegaaniseen ruokavalioon siirtyminen mahdollistaa muutoksen henkilökohtaisella tasolla hyvinkin nopeasti.

Muihin eläimiin on mahdollista suhtautua kunnioituksella ja nähdä ne hyödykkeiden sijaan tuntevina ja tietoisina olentoina.

Vegaanisten ruokavalintojen huima vaikutus ilmastoon ja ympäristöön

Yhden henkilön kuukauden vegaaniruokavalio säästää kasvihuonekaasupäästöjä määrän, joka vastaisi autolla ajamista arviolta 667 kilometrin verran.

Luku ei ota huomioon kaikkia ruoantuotannon vaikutuksia. Esimerkiksi pohjatroolauksen vaikutusta ei ole huomioitu, vaikka se vapauttaa merenpohjasta kasvihuonekaasuja saman verran kuin koko maailman lentoliikenne aiheuttaa.

Perinteinen kasvissyöjä säästää kuukaudessa myös vähintään 39 000 litraa vettä, mikä on lähes yhtä paljon kuin keskivertosuomalaisen vuosittainen kotitalousvedenkulutus. Vegaanina vettä säästyy vieläkin enemmän.

Tutkimus toisensa jälkeen tukee kasvisruoan kestävyyttä

Kööpenhaminan yliopiston kestävän kehityksen tutkimuslaitoksen johtaja Katherine Richardson arvioi, että ruoantuotannon muuttaminen saattaa olla ilmaston kannalta jopa tärkeämpää kuin energiajärjestelmän muuttaminen. Nature-tiedelehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan lihansyönnin pitää vähentyä länsimaissa 90 prosenttia, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä.

Tiedelehti Sciencessa julkaistun suurtutkimuksen mukaan liha- ja maitotuotteiden hylkäämisellä on paljon suurempi vaikutus ympäristöön kuin lentomatkojen vähentämisellä. Ihmisen syömistä kaloreista 18 % on peräisin liha- ja maitotuotteista, mutta liha- ja maitoteollisuus vievät 83 % maatalouden käytössä olevasta maasta.

Tutkimusta johtanut Joseph Poore Oxfordin yliopistosta sanoo, että vegaaninen ruokavalio on luultavasti merkittävin mahdollinen keino vähentää omaa vaikutusta maapalloon – ei vain kasvihuonekaasujen suhteen, vaan myös happamoitumisen, rehevöitymisen, maankäytön ja vedenkäytön suhteen.

Myös Suomen Ilmastopaneelin tutkimuksen mukaan kasvisruokavalio on tavallisen kuluttajan tehokkain keino pienentää hiilijalanjälkeään.

Ilmastovaikutusten lisäksi kasviperäinen ruokavalio on tehokas tapa pienentää muitakin ympäristövaikutuksia, sillä eläintuotanto on pääsyy maailmanlaajuiseen elinympäristöjen tuhoutumiseen, meneillään olevaan lajien sukupuuttoaaltoon, metsäkatoon, eroosioon, vesistöjen rehevöitymiseen sekä vesipulaan.

Yli kolmasosa maapallon jäättömästä maapinta-alasta on eläintuotannon käytössä karjan laidunmaana tai peltona, jossa kasvatetaan ruokaa karjalle. Kasviperäiseen ruuantuotantoon siirtyminen mahdollistaisi maataloudessa käytettävän pinta-alan vähentämisen jopa 76 prosentilla. Se tarkoittaa 3,1 miljardia hehtaaria ja vastaisi kokoluokaltaan Yhdysvaltoja, Euroopan unionia, Australiaa ja Kiinaa – yhteensä.

Eläinlajien sukupuuttoaallon etenemistä voitaisiin hidastaa, jos palautettaisiin ihmisen valtaamia maa-alueita takaisin luonnonvaraisten eläinten elinympäristöiksi.

Eläintuotanto on riippuvainen rehuteollisuudesta ja erityisesti lisävalkuaisen saannista, ja Suomessa eläinproteiinin tuotanto nojaa vahvasti tuontiin. Näin on siitä huolimatta, että 70 prosentilla viljellystä peltoalasta viljellään rehua.

Suomi ei siis ole omavarainen rehun suhteen, vaan 85 % lisävalkuaisesta tuodaan muualta. Jos pelloilla viljeltäisiinkin kasviproteiinia ihmisille, tarvittaisiin vain murto-osa tämänhetkisestä peltopinta-alasta.

Mitä laajemmin siirrytään kasviperäiseen ruoantuotantoon, sitä parempi se on myös maapallolle ja sen kaikille asukkaille – nykyisille ja tuleville!

Kasvisruoka on hyväksi myös ihmisille

Ympäristöongelmat ja tehoton planeetan resurssien käyttö ovat suoraan kytköksissä inhimilliseen hätään. Kasviperäiseen ruokavalioon siirtymällä onkin mahdollista tukea globaalia tasa-arvoisuutta. YK:n mukaan juuri kasviperäiseen ruokaan siirtyminen on oleellista ihmisten nälänhädän poistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 

Kasvisruokavaliossa on paljon terveyshyötyjä, joten kasvissyönnistä voi olla hyötyä myös sinulle itsellesi! Suomalaisten ravitsemussuositustenkin mukaan vegaaninen ruokavalio sopii kaikkiin elämänvaiheisiin.

Tässä on monta hyvää syytä jatkaa! 

Lisätietoa

• Turun yliopisto: Kasviproteiinin viljely lisää ruoantuotantomme omavaraisuutta
• The Water Footprint: The Relation Between Human Consumption and Water Use
• Environmental impact of dietary change: A systematic review
• CO₂ emission performance standards for cars and vans

Teksti päivitetty 23.1.2024

- - -

Eläinmäärän arviossa ei ole huomioitu maidontuotantoa, vaan ainoastaan lihaksi kasvatetut naudat. Myöskään munantuotannossa kuolleita ja munimiskauden päättymisen jälkeen tapettuja kanoja tai munantuotannossa tapettavia kukkotipuja ei ole otettu laskuihin mukaan. Luvut eivät ota huomioon myöskään metsästystä tai vapaa-ajankalastusta. Luku onkin todellisuudessa vielä tätäkin suurempi.

"Sivusaalis" on noin kolmasosa kaikesta kalansaaliista. Kalastusmenetelmät eivät valikoi, mitkä eläimet verkkoihin tai syötteihin jäävät ja siksi saaliiksi jää myös valtava määrä sellaisia yksilöitä (kaloja, valaita, kilpikonnia, merilintuja ja hylkeitä), jotka heitetään takaisin mereen. Suurin osa "sivusaaliista" on jo takaisin mereen heitettäessä menehtynyt tai ainakin vahingoittunut. Esimerkiksi yhden katkarapukilon pyytämisessä on kuollut turhaan jopa kymmenen kiloa muita lajeja, uhanalaisiakin. Tätä voi havainnollistaa hyvin miettimällä sushilautasta. Lautasella näkyvät vain ne merenelävät, jotka siinä konkreettisesti ovat. Jos lautasella olisivat myös ne eläimet, jotka kuolivat sushiin käytettyjen merenelävien pyynnin yhteydessä, olisi lautasen halkaisija puolitoista metriä.