Kotimaiset palko­kasvit ja siemenet

Syksyllä 2024 julkaistuissa uusissa kansallisissa ravitsemus­suosituksissa palkokasvit on nostettu ensimmäistä kertaa kaikkien lautasille. 

Palkokasveissa eli pavuissa, linsseissä ja herneissä on proteiinia, hyvin imeytyvää rautaa, kalsiumia, monia vitamiineja ja kivennäisaineita sekä kuitua. Niiden rasva on pehmeää eivätkä ne sisällä lainkaan kolesterolia.

Suosituksen mukaan kypsennettyjä tai muutoin käyttövalmiita palkokasveja olisi hyvä syödä päivittäin 50–100 grammaa. Jo desilitra keitettyjä papuja, linssejä tai herneitä, tofua tai hummusta täyttää tämän suosituksen. Enemmänkin voi – ja kannattaa – syödä!

Palkokasvit ovat myös ekologista sapuskaa – tulivat ne sitten Suomesta tai ulkomailta. Jos haluat suosia erityisesti kotimaisia palkokasveja, saat tästä tekstistä paljon tietoa aiheesta!

Suomessa menestyviä palkokasveja ovat muun muassa herne, härkäpapu ja lupiini. Niitä on saatavilla hyvin säilyvinä kuivatuotteina, kuten kokonaisina ja rouheina. Suomessa viljellään kaupallisesti myös linssejä!

Lisäksi kaupoista löytyy proteiinirikkaita palkokasvipohjaisia tuoretuotteita, kuten paloja ja muruja, jotka sopivat mainiosti vaivattomaan arkikokkailuun. Onpa myös jäätelöosastolla kiinnostavia kotimaisista palkokasveista tehtyjä puikkoja ja tuutteja!

Palkokasvien ohella myös öljykasvien siemenet ovat oiva lisä ruokavalion monipuolistamiseen. Ne sisältävät runsaasti proteiinia, kuitua ja välttämättömiä rasvahappoja. Suomessa viihtyvät hamppu ja pellava, joista saat myös lisätietoa alta!

Kokeile näitä herkullisia reseptejä!

• Raikkaan täyteläinen hernepestopasta valmistetaan pakasteherneistä. Raikkautta se saa sitruunasta ja basilikasta.
• Pehmeä herne-parsakaalikeitto syntyy sekin pakasteherneistä.
• Täyteläinen vegestroganoff pitää sisällään Härkis-härkäpapusuikaleita. Täydellistä perunoiden kanssa!
• Lämmin nuudelisalaatti vie makumatkalle Vietnamiin. Siinäkin voi käyttää proteiinin lähteenä Härkis-härkäpapusuikaleita.
• Kaalilaatikon proteiinin lähteenä voi käyttää esimerkiksi herne- tai härkäpapurouhetta, Härkis-härkäpapumurua tai vaikkapa Muu Papupalaa.
• Perunasoselaatikon voi valmistaa monella eri tavalla. Siihen sopii proteiiniksi hyvin Härkiksen Texmex-härkäpapumurska tai Umami-härkäpapumuru.
• Hefu eli hampputofu valmistetaan hampunsiemenistä. Hefua voidaan käyttää tofun tavoin monenlaisissa ruoissa.
• Pellavamajoneesi syntyy pellavarouheesta, etikasta ja öljystä. Mausta oman mielen mukaan esimerkiksi valkosipulilla tai chilillä ja käytä vaikkapa hampurilaisissa.

Ilmainen keittokirja! Jos haluat kokonaisen keittokirjallisen reseptejä, joiden kaikki ainesosat ovat kotimaisia, lataa itsellesi ilmainen Härkäpapua sarvista. Kirjan ovat kirjoittaneet Inna Somersalo, Päivi Mattila ja kumppanit vuonna 2010 eli aikana, jolloin ruokakauppojen vegetuotevalikoimat olivat huomattavasti nykyistä pienemmät. Kirjassa onkin jopa 250 kasvipohjaista reseptiä, jotka valmistuvat aivan perusraaka-aineista.

Miltä näyttää kotimaisten palkokasvien tulevaisuus?

Palkokasvit ja siemenet eivät ole suomalaisessa ruokakulttuurissa uusia tai vieraita, vaikkakaan niitä ei toistaiseksi käytetäkään ihan joka kodissa. Herneellä, härkäpavulla ja kumppaneilla on pitkä historia, ja ne ansaitsisivat nykyistä suuremman huomion osana herkullista, kestävää ja ravinteikasta ruoanlaittokulttuuria.

Tulevaisuudessa eri papulajien ja -lajikkeiden määrä tulee todennäköisesti myös kasvamaan! Jo nyt Suomessa viljellään soijapapua sen verran onnistuneesti, että siitä on riittänyt hetkellisesti jo yhden kaupallisen toimijan tuotteeseenkin asti. Toivon mukaan tulevaisuudessa kaupoista löytyy kotimaisesta soijapavusta valmistetuja tempejä, tofuja ja muita tuotteita.

Myös kikherneen viljely tulee todennäköisesti olemaan arkista toivottavasti jo lähitulevaisuudessa, sillä jo nyt sen koeviljelyssä on koettu onnistumisia. Naapurin puolella eli Ruotsissa viljellään muun muassa valkoisia, ruskeita ja mustia papuja, joten niiden saapuminen myös Suomen pelloille voi olla mahdollista. 

Uusien viljelykasvien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuominen kaikkien ulottuville vaatii monen palan loksahtamista paikoilleen: elintarviketieteiden kehitystä, kasvipohjaiseen ruoantuotantoon ohjaavaa maatalouspolitiikkaa, motivoituneita viljelijöitä ja heille suunnattuja kannustimia, maukasta reseptiikkaa sekä panostusta joukkoruokailuihin ja ruokakasvatukseen. Se tarvitsee myös innokkaita kotikokkeja ja asiakkaita, jotka käyttävät heillä olevaa valtaa ja vaativat muutosta niin viljelijöiltä, kaupoilta, ravintoloilta kuin päättäjiltäkin.

Koska palapelissä on monta palaa, voi muutos tuntua hitaalta. Muutos on kuitenkin jo käynnissä! Kuluneen vuosikymmenen aikana tuotevalikoimat ovat merkittävästi kasvaneet ja lisää uusia tuotteita tulee jatkuvasti. Vaikka kaikki hyvätkään tuotteet eivät aina jääkään pysyvästi kauppoihin, on suunta kuitenkin ylöspäin.

Tiesitkö tätä? Palkokasveja käytetään myös rehuna, mutta tällöin suurin osa niiden sisältämästä proteiinista ja energiasta katoaa käytännössä taivaan tuuliin. Onkin ekologisesti suositeltavampaa syödä palkokasvit itse kuin kierrättää ne eläinten kautta. Voit lukea aiheesta lisää täältä.

Millaisia tuotteita on tarjolla?

Seuraavaksi voit lukea eri palkokasveista ja siemenistä sekä erilaisista niistä valmistetuista tuotteista.

Herne

Tuttua ja turvallista hernettä on saatavilla monessa eri muodossa.

• Tuoreita herneitä voi ostaa satokauden aikana toreilta ja ruokakaupoista. Parhaimmillaan ne ovat sellaisenaan syötyinä. Osassa hernelajikkeista myös herneen palko maistuu mainiolta!
• Pakasteherne on kätevä lisä joko sellaisenaan sulatettuna tai lisättynä monenlaisiin ruokiin keitoista wokkeihin ja kastikkeista salaatteihin.
• Kuivattu herne on monille tuttu juttu itsekeitetystä hernekeitosta. Sitä voi totta kai käyttää liotettuna ja kypsäksi keitettynä myös vaikkapa pihveihin ja pyöryköihin.
• Hernerouhe on murskattua kuivattua hernettä. Sitä voi käyttää esimerkiksi pihveihin, pyöryköihin, lasagneen ja makaronilaatikkoon. Hernerouheita ovat esim. Kymppi Suomalainen hernerouhe tai Myssyfarmi Luomu hernerouhe
• Hernekeittosäilykkeet ovat nopea arkikokkailun pelastus. Esimerkiksi Jalostajan Härkis-hernekeitto on valmistettu kotimaisista herneistä eikä sisällä lihaa.
• Kuopiolainen Palkuainen valmistaa muun muassa herne-lupiini-kauratempeä. Tempe on fermentoiduista palkokasveista valmistettu tuote, jonka juuret ovat Indonesiassa. Fermentoinnin ansioista se sopii paremmin myös heille, jotka saavat vatsaoireita palkokasveista.

Moni kotimainen yritys valmistaa erilaisia pihvejä, pyöryköitä ja suikaleita, joiden yhtenä pääraaka-aineena on herneproteiini. Sitä ei toistaiseksi valmisteta Suomessa, vaan se tulee useimmiten Euroopasta. Myös näihin tuotteisiin kannattaa kuitenkin ehdottomasti tutustua, sillä se monipuolistaa kokkailua ja ruokien makumaailmaa.

Vinkki! Jere Niemisen Herne rokkaa -keittokirja vuodelta 2008 sisältää suuren määrän monipuolisia ja välillä vitsikkäitäkin hernereseptejä, joissa hyödynnetään niin pakasteherneitä, kuivattuja herneitä kuin hernekeittosäilykkeitäkin. Saatat bongata kirjan kirjastosta tai antikvariaatista!

Härkäpapu

Hernettä kookkaampi härkäpapu on tuttu monille kasvimaaharrastajille, ja kaupoistakin sitä löytää monena eri sorttina.

• Tuoretta härkäpapua saa satokauden aikaan joistakin päivittäistavarakaupoista. Härkäpapuja ei pidä syödä tuoreina, vaan niitä keitetään kolmesta viiteen minuuttia. Pienet härkäpavut voi syödä palkoineen, mutta täysikasvuisista poistetaan palot. Myös pavun pinnalla oleva kalvo voi olla sitkeä, ja senkin voi halutessaan poistaa.
• Kuivattua härkäpapua on saatavilla ympäri vuoden. Se liotetaan yön yli ja keitetään kypsäksi eli pehmeäksi. Sitä voi käyttää mm. pihveihin, pyöryköihin, kastikkeisiin, keittoihin ja wokkeihin sekä erilaisiin tahnoihin. Kokonaista härkäpapua myyvät mm. Karviaisten tila, Nojosniemen tila sekä Vihreä Härkä.
• Gold&Greenin Härkis-tuotesarjassa on erilaisia härkäpavusta valmistettuja tuoretuotteita: Härkäpapumurskaa (Original ja Texmex), Härkäpapumurua (Umami) sekä Härkäpapusuikaletta (Valkosipuli-yrtti). Härkikset voidaan paistaa pannulla ja käyttää osana erilaisia ruokia, kuten nachopeltiä, kastikkeita, makaronilaatikkoa, pitsaa tai salaattia.
• Muu Papupalat, Maustamaton ja Fajita, ovat tuoretuotteita, jotka voi paistaa pannulla ja laittaa vaikkapa pitaleivän sisään, kastikkeisiin ja salaatteihin. Ne on valmistettu fermentoidusta härkäpavusta, joten ne sopivat paremmin herkkävatsaisille kuin monet muut palkokasvit. 
• FermFoods valmistaa BeanBetter Fermentoitua härkäpapupalaa muutamina eri makuina. Fermentoinnin ansioista tuotteet ovat hellempiä vatsalle kuin monet muut palkokasvit. Ne voi paistaa pannulla ja käyttää monenlaisissa ruoissa, kuten tortilloissa, salaateissa tai kastikkeissa.
• Palkuaisen valikoimissa on härkäpapu-lupiinitempeä. (Ks. lisätiedot herne-kohdasta.)
• Vihreä Härkä valmistaa paria erilaista härkäpapupastaa.
• Härkäpapurouhe on kokonaisesta härkäpavusta tehtyä murskaa. Osa tuotteista on paahdettu, jolloin niitä ei tarvitse erikseen kypsentää. Rouhe käy esimerkiksi makaronilaatikkoon, lasagneen, bolognesekastikkeeseen, pihveihin ja pyöryköihin. Härkäpapurouhetta valmistavat mm. Karviaisten tila, Nojosniemen tila, Impolan kasvitila sekä Vihreä Härkä.
• Vihreän Härän Hippu hiutale on sellaisenaan käyttövalmis ja maultaan mieto tuote. Sitä voi lisätä vaikkapa puuron tai kaurajogurtin päälle, smoothieen tai myslin sekaan.
• Härkäpavuista tehdään myös Voima-Papu muroja, joita valmistaa Karviaisten tila. Niitä voi syödä vaikkapa kauramaidon kera tai lisätä muiden murojen sekaan.
• Härkäpapujauhoa valmistetaan sekä paahdettuna että paahtamattomana. Paahdettua jauhoa voi lisätä sellaisenaan esimerkiksi smoothieihin tai puuroon. Paahtamattomalla jauholla voi korvata osan muista jauhoista niin makeissa kuin suolaisissakin leivonnaisissa, kuten leivissä tai letuissa. Maultaan se voi olla melko voimakas, joten siihen totuttelu kannattaa aloittaa pieninä määrinä. Härkäpapujauhoja valmistavat Karviaisten tila, Nojosniemen tila sekä Vihreä Härkä.
• Myös jäätelöosastolta löytyy kotimaista härkäpapua! Friidun jäätelöissä on yhtenä ainesosana härkäpapujauho.

Linssi

Impolan kasvitila viljelee vihreää linssiä. Sitä voi ostaa muun muassa tilan omasta verkkokaupasta.

Vihreät linssit sopivat hienosti muun muassa keittoihin, kastikkeisiin, curryihin, pihveihin ja salaatteihin. Niiden maku on monia muita palkokasveja miedompi ja hienovaraisempi.

Lupiini

Nyt ei puhutakaan siitä teiden varret vallanneesta, myrkyllisestä vieraslajista, vaan ruoantuotantoon jalostetusta makealupiinista. Sitä on syöty Välimeren alueella jo tuhansia vuosia, mutta Suomessa sen kaupallinen viljely alkoi vasta 2000-luvun puolella. Lupiini on toistaiseksi vielä sen verran uusi tulokas näillä leveysasteilla, että reseptejä ei ole kovin paljoa saatavilla.

• Kokonainen kuivattu lupiini tulee kypsentää ennen käyttöä. Liota lupiinin siemenet yön yli ja keitä noin tunnin ajan. Lupiini saattaa jäädä kypsänäkin kiinteämmäksi kuin monet muut palkokasvit. Kokonaisia siemeniä voi myös versottaa, jolloin niistä saa tuoretta vihreää syötävää.
• Lupiinirouhetta voidaan käyttää samaan tapaan kuin herne- tai härkäpapurouhetta. Lupiinirouhetta tuottaa mm. Koivunalhon luomutila.
• Lupiinijauholla voi korvata osan leivonnaisissa käytetyistä jauhoista. Sitä voi käyttää joissakin leivonnaisissa myös kananmunien tilalla samaan tapaan kuin käytetään kikhernejauhoja. Sopii myös suurustamiseen. Lupiinijauhoa tuottavat Suomessa ainakin Koivunalhon luomutila ja Nojosniemen tila.
• Koivunalhon luomutila valmistaa myös lupiinipastaa.
• Palkuainen käyttää lupiinia tempejensä yhtenä raaka-aineena. (Ks. lisää Herne-kohdasta.)

Hamppu

Hamppu on vanha viljelykasvi, josta on saatu niin öljyä, purtavaa kuin köysiäkin. Syötävä osuus piilee kasvin siemenissä. Hamppu sisältää kaikki välttämättömät aminohapot sekä rasvahapotkin sopivassa suhteessa.

• Kokonaisia hampunsiemeniä voi syödä sellaisenaan, ripotella salaattiin tai käyttää smoothiessa. Mikäli kokonaisten siementen pureskelu tuntuu sellaisenaan työläältä niiden tiiviin kuoren vuoksi, voit paahtaa siemeniä kuivalla pannulla. Paahtaminen tekee kuoresta helpommin pureskeltavan. Kokonaisia kotimaisia hampunsiemeniä myyvät mm. Nojosniemen tila, Hamppufarmi, Impolan kasvitila, Elixi ja Foodin.
• Kuorittu hampunsiemen on pehmoisempi vaihtoehto kuorelliselle. Se sopii hyvin puuron päälle, kaurajogurttiin ja smoothieen. Kuorittuja kotimaisia hampunsiemeniä myyvät mm. Hamppufarmi, Impolan kasvitila ja Foodin.
• Hamppufarmi valmistaa Hamppusnackseja eli pieniä rapeita siemennäkkäreitä. Ne sopivat välipalaksi ja naposteluherkuiksi ihan sellaisenaan tai dipin kera.
• Hampusta valmistetaan myös hamppuproteiinia. Hamppufarmin tuotteessa on 65 grammaa proteiinia ja Jyväs-Hampun tuotteessa 32.
• Hamppuöljyä voi lisätä smoothien ja puuron sekaan tai lusikoida suoraan suuhun ravintolisän omaisesti. Kotimaista hamppuöljyä myyvät mm. Hamppufarmi, Impolan kasvitila, Elixi ja Jyväs-Hamppu.
• Hamppua myydään myös jauheena, rouheena, idätettynä ja valmiiksi paahdettuna.

Pellava

Myös pellava on perinteinen viljelykasvi, josta saadaan sekä ruokaa että kuitua. Pellavassa on erityisen paljon omega-3-rasvahappoja, joten se on siksi hyvä lisä monipuoliseen ruokavalioon.

Huomioithan, että pellavansiemenet imevät itseensä valtavasti nestettä, joten niitä ei suositella syötävän kuiviltaan vaan joko turvotettuina tai riittävän nestemäärän kera. 

• Pellavansiemeniä voi lisätä esimerkiksi leipätaikinoihin. Kotimaisia pellavansiemeniä myyvät mm. Sini-Pellava ja Elixi.
• Pellavarouhe sopii smoothieen, kaurajogurttiin tai puuroon. Sitä myydään sekä maustamattomana että marjarouheilla maustettuna. Pellavarouheesta voi valmistaa myös vaihtoehdon kananmunalle leivonnaisiin: Sekoita 1 rkl pellavarouhetta ja 3 rkl vettä. Anna turvota muutaman minuutin ajan. Tätä “pellavalimaksi” kutsuttua seosta voi käyttää vaikkapa muffinssitaikinoissa kananmunan tilalla. Kotimaista pellavarouhetta myyvät mm. Sini-Pellava, Elixi, Kymppi ja Virtasalmen Viljatuote.
• Paahdetut pellavansiemenet ja pellavarouheet ovat maultaan paahtamatonta miedompia ja mukavammin pureskeltavia. Niitä valmistaa Valo24h. Heidän valikoimissaan on maustamattomia sekä marjarouheilla maustettuja tuotteita.
• Pellavansiemenöljyä käytetään yleensä ravintolisänä, koska sen maku on melko voimakas ruoanlaittoon käytettäväksi. Se ei myöskään sovellu paistamiseen. Kotimaista pellavansiemenöljyä myyvät mm. Elixi ja Bertil’s Health.

Vinkki kotipuutarhureille! Jos sinulla on mahdollisuus viljellä itse ja olet kokeilunhaluinen, voit testata esimerkiksi soijapavun, kiherneen tai linssien viljelyä omalla palstalla tai pihalla. Näiden kasvien siemeniä voi ostaa markettien puutarhaosastoilta, mutta niitä myyvät myös monet puutarha-alan nettikaupat. Vaikka myös ruokaosaston kuivatuista pavuista ja herneistä voikin kasvattaa syötävää, on kasvitautien leviämisen estämiseksi suositeltavampaa ostaa siemenkasvit puutarhaosastolta.

Julkaistu 18.9.2025. Tekstin on kirjoittanut Satu Saunio, Vegaanihaasteen uutiskirje- ja yhteisövastaava.

Kuvassa on raikkaan täyteläinen hernepestopasta, jonka reseptin on Vegaanihaasteelle luonut ja kuvannut Elina Innanen.