Lintujen ja kalojen syöminen moninkertaistaa tapettujen eläinten määrän
Vaikka lihaa syödään vähemmän ja valikoidummin, on tapettujen eläinten määrä kasvanut rajusti. Mistä oikein on kyse?
Moni vähentää nisäkkäiden syömistä ja syö niiden sijaan kaloja sekä lintuja. Kun "punainen liha" vaihdetaan broilereihin ja kirjolohiin, moninkertaistuu tapettujen eläinten määrä.
Kun isojen eläinten sijaan syödään pieniä eläimiä, pitää samaa lihamäärää varten tappaa enemmän eläinyksilöitä.
Lintujen ja kalojen kohtelu eläintuotannossa on kaikkein äärimmäisintä tehotuotantoa. Siksi myös kärsimyksen määrä moninkertaistuu, kun niitä syödään enemmän. Tämä on huolestuttavaa siksi, että kalat ja linnut ovat yhtä lailla tuntevia ja tietoisia kuin me nisäkkäät.
Lihansyönti on yli kaksinkertaistunut puolessa vuosisadassa
Lihaa ei ole aina syöty niin paljon kuin nyt. 1960-luvulla Suomessa syötiin lihaa noin 30 kg vuodessa henkeä kohden. Nyt 2020-luvulla luku on lähellä 80 kiloa.
Tilastojen ja ennusteiden valossa näyttää siltä, että punaisen lihan kulutus on hitaasti tasoittunut ja kääntymässä laskuun. Lintujen syöminen sen sijaan on pitkään voimakkaasti kasvanut.
Vuonna 2022 Suomessa teurastettiin yli 84 miljoonaa maaeläintä. Niistä 96 % oli broilereita eli lihantuotantoon jalostettuja kanoja. Niitä teurastettiin yli 80 miljoonaa.
Vuonna 2013 Suomessa teurastettiin 61 miljoonaa broileria. Kymmenessä vuodessa tapettujen broilereiden määrä on siis noussut 19 miljoonalla.
Tuotantokustannusten kasvu on nostanut broilerin hintaa, ja vuonna 2022 broilerin tuotannon kasvu oli ensimmäistä kertaa pienempää kuin edellisenä vuonna. Broilereita tapettiin silti 323 217 yksilöä enemmän kuin vuonna 2021.
Muita eläimiä ovat mm. muut linnut, hevoset ja vuohet.
Mitä tapahtuisi, jos syötäisiin vain broilereita?
Selkeänä trendinä on pitkään ollut, että moni vaihtaa punaisen lihan broileriin. Jos kaikki tällä hetkellä Suomessa tuotettu naudan- ja sianliha vaihdettaisiin broilerinlihaan, pitäisi vuodessa tappaa lähes 150 miljoonaa broileria ENEMMÄN kuin nyt.
Yhteensä broilereita pitäisi siis tappaa vuosittain 230 miljoonaa. On selvää, että tämä on eettisesti täysin kestämätön suunta.
Lintujen syömisen trendi ei koske vain broilereita. Teurastettujen kalkkunoiden määrä on kymmenessä vuodessa noussut 775 656 yksilöstä 893 275 yksilöön vuotta kohden. Myös tämä luku on vaarassa nousta, jos punaisen lihan vaihtaminen lintuihin edelleen kasvaa.
Miltä näyttävät kalatilastot?
Kaloista ei ole saatavilla samanlaisia tilastoja kuin linnuista ja nisäkkäistä, sillä kalojen määrää ei edes mitata yksilöinä vaan kiloina.
Tarkkaa arviota kalojen määrästä on vaikeaa selvittää. Kalojen koon ja tapettujen kalojen yhteenlasketun painon perusteella voidaan kuitenkin tehdä jonkinlainen arvio.
Suomessa tapetaan eniten silakoita ja kilohaileja. Karkean arvion mukaan niitä tapetaan vuosittain ainakin 1,8 miljardia yksilöä.
Suuri osa näistä kaloista päätyy rehuksi joko turkistarhoille tai kalankasvatuslaitoksille.
Miten linnut ja kalat voi huomioida omissa valinnoissa?
Jos tavoitteenasi on vähentää lihansyöntiä tai ryhtyä kasvissyöjäksi, sen voi tehdä pienin askelin omassa tahdissa. Huomioi muutoksissa kuitenkin pienet eläimet eli vaihda punainen liha ensisijaisesti kasviperäisiin vaihtoehtoihin eikä lintuihin tai kaloihin.
Harva ryhtyy vegaaniksi yhdessä yössä – eikä tarvitsekaan! Toimivaksi todettu tapa on edetä kohti omia tavoitteita pikkuhiljaa ja omassa tahdissa. Näin muutoksista tulee rutiineja ja uudesta tavallista. Kun uusi muuttuu tutuksi, voi kokeilla taas seuraavaa uutta.
Vegaanihaaste haluaa inspiroida kokeilemaan monipuolisia kasviproteiineja ja muita ihania vegeherkkuja sen sijaan, että yhden syötävän eläimen tilalle valitaan toinen eläin.
Kasviperäisistä aineksista ja resepteistä löytyy vaihtoehtoja kaikenlaisille makumieltymyksille ja kokkaustavoille. Kasvisruokaa voi siis tehdä yhtä monella tavalla kuin on kokkejakin!
Jos tarvitset apua ja tukea muutoksessa, saat sitä täysin ilmaiseksi ja ilman velvoitteita ilmoittautumalla Vegaanihaasteeseen!
Miten luvut on laskettu?
Teurastettujen eläinten määrät sekä keskiruhopainot on otettu Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta.
Ruhopainolla tarkoitetaan teurastetun eläimen painoa. Riippuu eläinlajista, mitkä eläimen osat siinä huomioidaan. Naudoilla painossa ei ole mukana päätä eikä sorkkia, mutta sioilla ne ovat. Keskiruhopaino on kaikkien teurastettujen eläinten ruhopainojen keskiarvo.
Laskelmassa on yksinkertaisuuden vuoksi vertailtu keskiruhopainoja. Samasta syystä laskelma huomioi ainoastaan Suomessa kasvatetut ja teurastetut eläimet. Suomeen tuodaan paljon eläinperäisiä elintarvikkeita ulkomailta ja samoin Suomesta viedään niitä muualle.
Vaikka laskelma onkin vain karkea arvio, antaa se silti konkreettisen mittakaavan: kun siirrytään syömään isojen eläinten sijaan pieniä eläimiä, kasvaa tapettujen eläinten määrä valtavasti.
Keskiruhopainot vuonna 2022
- Naudat 327,5 kg
- Siat 91,6 kg
- Broilerit 1,7 kg
Teurastetut eläimet vuonna 2022
- 256 477 nautaa
- 1 861 304 sikaa
- 80 832 969 broileria
Keskiruhopainoista vertailtuna
- 1 nauta vastaa 192,65 broileria
- 1 sika vastaa 53,88 broileria
Hypoteettiset broilerit
(Laskukaava: nautojen/sikojen määrä kerrottuna yhtä nautaa/sikaa vastaavien broilerien määrällä.)
- Nautojen tilalle 49 410 294,05 broileria
- Sikojen tilalle 100 287 059,52 broileria
- Molemmat yhteensä 149 697 353,57 broileria
- Hypoteettiset ja konkreettiset broilerit yhteensä 230 530 322,57 broileria
Broilerien teurasmääristä tilastoidaan erikseen broilerit ja broileriemot. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu broileriemoja. Vuonna 2022 niitä teurastettiin yli 440 000.
Laskelma ei ota huomioon eläintuotannossa ennen teurastusta kuolevien eläinten määrää. Arvion mukaan yli miljoona broileria kuolee Suomessa vuosittain jo ennen teurastusta joko broileritilalla tai teuraskuljetuksen aikana. Luku voi todellisuudessa olla vielä tätäkin suurempi.
Kalatilastot
Kalojen määrä on laskettu karkeasti arvioimalla silakan ja kilohailin keskipaino ja verrattu sitä pyydystettyjen kalojen kilomäärään.
Vuosittain tapetaan 70 miljoonaa kiloa silakoita. Yhden silakan keskipaino on arviolta n. 70 grammaa. Silakoita tapetaan siis laskennallisesti vuosittain miljardi.
Kilohaileja tapetaan vuosittain 12 miljoonaa kiloa. Yhden kilohailin keskipaino vaihtelee 10–15 gramman välillä. Kilohaileja tapetaan siis laskennallisesti vuosittain vähintään 800 miljoonaa yksilöä varovaisimman arvion mukaan.
