80 miljoonan linnun tarina

Broileri on lihantuotantoon jalostettu kana ja Suomen yleisin lintu. Vuonna 2020 niitä teurastettiin Suomessa yli 80 miljoonaa. Broilereiden asemasta ei silti juuri puhuta julkisuudessa, vaikka jo tämän yksilömäärän vuoksi se olisi todella tärkeää.

Linnut koetaan kovin erilaisina kuin vaikkapa kissat, koirat, lehmät ja siat. Siksi niitä kohtaan on ehkä vähän vaikeampi tuntea empatiaa ja asettua niiden asemaan. Linnut ovat kuitenkin samalla tavalla kykeneviä tuntemaan ja myös kärsimään kuin nisäkkäätkin, ja siksi ne tulisi ottaa yhtälailla eettisen huomion piiriin.

Kanat ovat monilla tavoilla ällistyttäviä taidoiltaan. Esimerkiksi vain ihan muutaman päivän ikäisillä tipuilla on tutkitusti sellaisia kykyjä, jotka kehittyvät ihmislapsille vasta muutaman vuoden iässä. Kanat osaavat esimerkiksi laskea vain muutaman tunnin ikäisinä. Ne myös ymmärtävät esineen olevan olemassa, vaikka se poistettaisiin näkyvistä. Vasta yksivuotiaat ihmislapset kykenevät tähän.

Broilerin elämä on lyhyt sekä täynnä epämukavuutta ja kipua

Broilerien tuotanto on yksi äärimmäisimmistä eläintuotannon muodoista, ja siinä on valtavasti eettisiä ja eläinsuojelullisia epäkohtia. 

Broilerit haudotaan koneellisesti, joten ne eivät koskaan saa tavata emoaan ja olla emon huolenpidon kohteena. Näin niille ei myöskään kukaan opeta kanoille tärkeitä taitoja, kuten ruoan ja juoman etsimistä. Osa untuvikoista ei opi hankkimaan ravintoa itsenäisesti, ja ne kokevatkin hitaan nälkäkuoleman. Tämä on untuvikkojen yleisin kuolinsyy broileritiloilla.

Broilereita kasvatetaan suurissa teollisuushalleissa, joissa on jopa kymmeniä tuhansia lintuja. Lintujen yksilökohtaisesta hyvinvoinnista on näissä olosuhteissa täysin mahdotonta huolehtia, eikä sairaita broilereita hoideta.

Broilerit saavat kulkea hallissa vapaina, mutta tilaa on silti vain vähän etenkin kun ne ovat kasvaneet isommiksi. Niillä ei myöskään ole mahdollisuutta toteuttaa niiden luontaisia käyttäytymistarpeita.

Broileri on kana, joka on jalostettu kasvamaan mahdollisimman nopeasti – niin nopeasti, että sen keho ei pysy tässä kasvussa mukana. Ne on jalostettu kasvamaan 40-grammaisesta tipusta 1,7 kilon teuraspainoon vain viidessä viikossa. Niiden sydän, keuhkot ja jalkojen luut eivät pysy tässä kasvussa mukana, ja tämä aiheuttaa broilereille kärsimystä. Yksi yleisimpiä broilereiden kuolinsyitä on äkillinen sydänkuolema.

Arvion mukaan yli miljoona broileria kuolee Suomessa vuosittain jo ennen teurastusta joko broileritilalla tai teuraskuljetuksen aikana. Luku voi olla todellisuudessa vielä tätäkin paljon suurempi.

96 prosenttia kaikista Suomessa teurastetuista nisäkkäistä ja linnuista on broilereita

Suomessa teurastettiin vuonna 2019 Ruokaviraston tilaston mukaan 82,5 miljoonaa nisäkästä ja lintua. Näistä 79,5 miljoonaa oli broilereita ja broileriemoja.

Moni on alkanut syödä naudan- ja sianlihan sijaan broilerinlihaa ja kaloja. Kun siirrytään isojen eläinten syömisestä pienempien eläinten syömiseen, on seurauksena se, että kuolleiden eläinten lukumäärä moninkertaistuu.

Eettisesti ja ekologisesti parempi vaihtoehto on siirtyä eläinperäisistä tuotteista kasviperäisiin, eikä vaihtaa eläinperäistä tuotetta toiseen eläinperäiseen.

Broilerien ja kalojen tuotanto on kaikkein äärimmäisintä tuotantoa, ja se koskee suurinta osaa ruoantuotantoon käytetyistä eläimistä. Niiden syömisen lisääminen moninkertaistaa kärsimyksen määrää entisestään. 

Broileri ei ole ekologinen vaihtoehto

Suurin osa broilerien syömästä rehusta kuluu broilerien omien elintoimintojen ylläpitämiseen ja vain pieni osa muuttuu lihaksiksi. Broilerit syövät esimerkiksi soijaa, ja rehusoijan kasvatus on ekologisesti kestämätöntä.

Ekologisempaa olisi syödä soija itse, jolloin sitä tarvittaisiin vain murto-osa siitä, miten paljon sitä tällä hetkellä kasvatetaan. Ihmisravinnoksi suoraan kasvatettava soija tulee pääsääntöisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, eikä siihen liity samoja ekologisia ongelmia kuin rehusoijan viljelyyn.

Miten broilerien asemaan voi vaikuttaa?

Vegaanihaasteeseen osallistuminen on yksi konkreettinen askel kohti eläin- ja ympäristöystävällisempää tulevaisuutta, eikä muutosta tarvitse tehdä hetkessä. Voit ilmoittautua mukaan täällä! Osallistuminen on ilmaista.

Vegaanihaaste kannustaa ensisijaisesti vähentämään eläinperäisen ruoan kulutusta ja vaihtamaan eläinperäiset tuotteet kasviperäisiin sen sijaan, että ne vaihdettaisiin toisiin eläinperäisiin tuotteisiin. 

Myös ravintoloilta ja kauppaketjuilta voi pyytää enemmän kasviperäisiä vaihtoehtoja eläinperäisten tuotteiden tilalle. Broilerien ja muiden eläinten asemaan vaikutetaan myös lainsäädäntötasolla, joten voit vaikuttaa olemalla yhteydessä päättäjiin ja äänestämällä eläinten asiaa ajavia puolueita.

Voit myös auttaa ravintoloita löytämään hyviä reseptejä! Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanja tarjoaa ilmaiseksi paljon laitoskeittiöihin soveltuvia ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia reseptejä. Lue lisää ja haasta lounasravintolasi tai muu käyttämäsi ruokapalvelu mukaan täältä!

Lue lisää!


Kuva: Oikeutta eläimille

Haluatko yli 200 herkullista reseptiä?

31 päivää ilmaisia vinkkejä vegempään elämään

Ilmoittaudu mukaan Vegaanihaasteeseen!
Yhteystiedot

info@vegaanihaaste.fi
044 7169 820

Vegaanihaasteen järjestää:
Oikeutta eläimille
Vilhonvuorenkatu 7-9 C th 4
00500 Helsinki

 

MEDIALLE
REKISTERISELOSTE
KEITÄ ME OLEMME
KEITÄ TUUTORIT OVAT