80 miljoonan linnun tarina
Tätä tarinaa ei ole helppo kertoa eikä sitä ole välttämättä helppoa myöskään kuulla. Tämä on tarina yli 80 miljoonasta suomalaisesta broilerista.
Broileri on lihantuotantoon jalostettu kana ja Suomen yleisin lintu. Vuonna 2022 niitä teurastettiin Suomessa yli 81 miljoonaa. Luvun ennustetaan edelleen kasvavan, vaikkakaan ei enää yhtä paljon kuin aikaisemmin. Broilereiden asemasta ei silti juuri puhuta julkisuudessa, vaikka jo tämän yksilömäärän vuoksi se olisi todella tärkeää.
Linnut koetaan kovin erilaisina kuin vaikkapa kissat, koirat, lehmät ja siat. Siksi niitä kohtaan on ehkä vähän vaikeampi tuntea empatiaa ja asettua niiden asemaan. Linnut ovat kuitenkin yhtä lailla kykeneviä tuntemaan ja myös kärsimään kuin nisäkkäätkin, ja siksi ne tulisi ottaa samoin eettisen huomion piiriin.
Kanat ovat monilla tavoilla ällistyttäviä taidoiltaan. Esimerkiksi vain ihan muutaman päivän ikäisillä tipuilla on tutkitusti sellaisia kykyjä, jotka kehittyvät ihmislapsille vasta muutaman vuoden iässä. Kanat osaavat esimerkiksi laskea vain muutaman tunnin ikäisinä. Ne myös ymmärtävät esineen olevan olemassa, vaikka se poistettaisiin näkyvistä. Vasta yksivuotiaat ihmislapset kykenevät tähän.
Broilerin elämä on lyhyt sekä täynnä epämukavuutta ja kipua
Broilerien tuotanto on yksi äärimmäisimmistä eläintuotannon muodoista, ja siinä on valtavasti eettisiä ja eläinsuojelullisia epäkohtia.
Broilerit haudotaan koneellisesti, joten ne eivät koskaan saa tavata emoaan ja olla emon huolenpidon kohteena. Näin niille ei myöskään kukaan opeta kanoille tärkeitä taitoja, kuten ruoan ja juoman etsimistä. Osa untuvikoista ei opi hankkimaan ravintoa itsenäisesti, ja ne kokevatkin hitaan nälkäkuoleman. Tämä on untuvikkojen yleisin kuolinsyy broileritiloilla.
Broilereita kasvatetaan suurissa teollisuushalleissa, joissa on jopa kymmeniä tuhansia lintuja. Lintujen yksilökohtaisesta hyvinvoinnista on näissä olosuhteissa täysin mahdotonta huolehtia, eikä sairaita broilereita hoideta.
Broilerit saavat kulkea hallissa vapaina, mutta tilaa on silti vain vähän etenkin kun ne ovat kasvaneet isommiksi. Niillä ei myöskään ole mahdollisuutta toteuttaa niiden luontaisia käyttäytymistarpeita.
Broileri on kana, joka on jalostettu kasvamaan mahdollisimman nopeasti – niin nopeasti, että sen keho ei pysy tässä kasvussa mukana. Ne on jalostettu kasvamaan 40-grammaisesta tipusta 1,7 kilon teuraspainoon vain viidessä viikossa. Niiden sydän, keuhkot ja jalkojen luut eivät pysy tässä kasvussa mukana, ja tämä aiheuttaa broilereille kärsimystä. Yksi yleisimpiä broilereiden kuolinsyitä on äkillinen sydänkuolema.
Arvion mukaan yli miljoona broileria kuolee Suomessa vuosittain jo ennen teurastusta joko broileritilalla tai teuraskuljetuksen aikana, vaikka niitä kasvatetaan vain viisi viikkoa. Luku voi olla todellisuudessa vielä tätäkin paljon suurempi.
96 prosenttia kaikista Suomessa teurastetuista nisäkkäistä ja linnuista on broilereita
Suomessa teurastettiin vuonna 2022 Ruokaviraston tilaston mukaan yli 84 miljoonaa nisäkästä ja lintua. Näistä yli 81 miljoonaa oli broilereita ja broileriemoja. Määrän ennustetaan nousevan edelleen, vaikkakin suurin kasvu on onneksi hidastunut.
Moni on alkanut syödä naudan- ja sianlihan sijaan broilerinlihaa ja kaloja. Kun isojen eläinten sijaan syödään pienempiä eläimiä, kuolleiden eläinten lukumäärä moninkertaistuu on moninkertainen.
Broilerien ja kalojen tuotanto on kaikkein äärimmäisintä tuotantoa, ja se koskee suurinta osaa ruoantuotantoon käytetyistä eläimistä. Niiden syömisen lisääminen moninkertaistaa kärsimyksen määrää entisestään.
Eettisesti ja ekologisesti kestävämpi vaihtoehto olisi siirtyä eläinperäisistä tuotteista kasviperäisiin, eikä vaihtaa eläinperäistä tuotetta toiseen eläinperäiseen.
Broileri ei ole ekologinen vaihtoehto
Suurin osa broilerien syömästä rehusta kuluu broilerien omien elintoimintojen ylläpitämiseen ja vain pieni osa muuttuu lihaksiksi. Broilerit syövät esimerkiksi soijaa, ja rehusoijan kasvatus on ekologisesti kestämätöntä.
Ekologisempaa olisi syödä soija itse, jolloin sitä tarvittaisiin vain murto-osa siitä, miten paljon sitä tällä hetkellä kasvatetaan. Ihmisravinnoksi suoraan kasvatettava soija tulee pääsääntöisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, eikä siihen liity samoja ekologisia ongelmia kuin rehusoijan viljelyyn.
Miten broilerien asemaan voi vaikuttaa?
Vegaanihaasteeseen osallistuminen on yksi konkreettinen askel kohti eläin- ja ympäristöystävällisempää tulevaisuutta, eikä muutosta tarvitse tehdä hetkessä. Voit ilmoittautua mukaan täällä! Osallistuminen on ilmaista.
Vegaanihaaste kannustaa ensisijaisesti vähentämään eläinperäisen ruoan kulutusta ja vaihtamaan eläinperäiset tuotteet kasviperäisiin sen sijaan, että ne vaihdettaisiin toisiin eläinperäisiin tuotteisiin.
Kanalle on paljon kasviperäisiä vaihtoehtoja, joita voi käyttää samalla tavalla kuin kanaa. Jos et kaipaa juuri kanamaisia vegetuotteita, on kasviproteiinien joukossa myös paljon muuta kokeiltavaa. Katso linkit Lisätietoa-kohdasta.
Myös ravintoloilta ja kauppaketjuilta voi pyytää enemmän kasviperäisiä vaihtoehtoja eläinperäisten tuotteiden tilalle. Broilerien ja muiden eläinten asemaan vaikutetaan myös lainsäädäntötasolla, joten voit vaikuttaa olemalla yhteydessä päättäjiin ja äänestämällä eläinten asiaa ajavia puolueita.
Voit myös auttaa ravintoloita löytämään hyviä reseptejä! Ilmastokestävä kasvisruoka -kampanja tarjoaa ilmaiseksi paljon laitoskeittiöihin soveltuvia ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia reseptejä. Lue lisää ja haasta lounasravintolasi tai muu käyttämäsi ruokapalvelu mukaan täältä!
Lue lisää!
- Kanalle on paljon kasviperäisiä vaihtoehtoja
- Uuden sukupolven kasviproteiinit tutuksi
- Jos olet perinteisempien kasviproteiinien ystävä, lue artikkelit tofusta, seitanista ja palkokasveista.
- Tietoa kanoista ja kananmunien tuotannosta: Helmi nauttii elämästään Eläinten turvakoti Saparomäessä
- Tietoa ruoantuotannon ympäristövaikutuksista: Kasvisruokavalio on ympäristöteko
- Tietoa mm. soijan rehukäytöstä: Soija on monikäyttöinen ja terveellinen papu
- Voit halutessasi katsoa kansainvälisesti tunnetun valokuvaajan Jo-Anne McArthurin lyhytelokuvan Promises, joka kertoo eräästä yöstä broileritilalla. (Elokuva on kuvattu broilerien kasvatushallissa ja näin ollen siinä näkyy myös kuolleita ja kärsiviä eläimiä. Elokuva ei siksi sovellu herkimmille. Elokuvan pääpaino on kuitenkin ihmisen ja pienten kanojen kohtaamisessa.)
Kuva: Oikeutta eläimille
