Kuvassa on vegaaninen hampurilainen, jonka pihvi muistuttaa ulkonäöltään lihapihviä. Sen välissä on myös salaattia, punasipulia ja avokadoa. Sen vieressä on pieni kulho ketsuppia. Kuvan päällä on kolme paksua kysymysmerkkiä.

Miksi tarvitaan "lihankorvikkeita"?

Etenkin viime vuosina markkinoille on tullut paljon uusia kasviproteiineja, jotka muistuttavat ulkonäöltään, käyttötavoiltaan ja maultaan esimerkiksi jauhelihaa, lihapaloja, pihvejä, kanasuikaleita tai kalaa. Saatavilla on myös vegenakkeja, -pyöryköitä ja -leikkeleitä. Koska monet näistä tuotteista ovat hyvinkin uusia ja siksi kiinnostavia, korostuvat ne usein mediassa ja sosiaalisen median keskusteluissa muita kasviproteiineja enemmän.

Varsin yleinen ihmetyksen aihe on, miksi kasvissyöjä haluaisi syödä näitä tuotteita, jos ei kerran halua syödä lihaa. Kysymyksellä halutaan osoittaa, että näitä tuotteita syövä kasvissyöjä tekisi jotenkin ristiriitaisen valinnan. Vastaus kysymykseen riippuu aina kustakin henkilöstä itsestään, mutta ristiriitaa siinä ei ole. 

Yleisimpiä syitä kasvissyönnille ovat huoli eläinten kohtelusta sekä ruoantuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Eettiset ja ekologiset syyt valita kasvisruokaa eivät ole sidoksissa makumieltymyksiin. Toki kasvissyöjien joukossa on myös heitä, jotka eivät pidä lihan mausta. He usein valitsevatkin sellaista kasvisruokaa, joka ei muistuta liharuokaa. Vaihtoehtoja on onneksi kaikille.

Perinteiset kasviproteiinit, kuten palkokasvit ja tofu, ovat erinomaisia ja suositeltavia ruoan raaka-aineita niin kasvis- kuin sekasyöjillekin. Ne ovat toistaiseksi monille kuitenkin ennestään vieraita, ja niiden käyttötavat poikkeavat esimerkiksi perinteisen suomalaisen kotiruoan valmistuksesta. Lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita muistuttavat elintarvikkeet voivatkin laskea kynnystä tehdä tuttuja ruokia kasviperäisenä, koska niiden valmistustavat ja makumaailmat ovat tutumpia. 

Lihaan ja muihin eläintuotteisiin liittyy myös paljon kulttuurillisia sekä henkilökohtaisia tapoja ja muistoja. Lapsuuden makumuistoista, jouluisesta herkkupöydästä tai unohtumattoman lomaseikkailun tuliaisreseptistä ei välttämättä tarvitse luopua, vaikka päättäisikin jättää eläinperäisen ruoan vähemmälle. Sopivien tuotteiden ja reseptien ansiosta näitä perinteitä voi ylläpitää myös kasviperäisin aineksin.

 

Kenelle "lihankorvikkeet" on tarkoitettu?

Eläinperäisiä tuotteita muistuttavia kasvistuotteita markkinoidaan usein sekasyöjille tai kasvissyönnistä kiinnostuneille, jotta heille olisi tarjolla ekologisempia ja eettisempiä vaihtoehtoja tutuille tuotteille. Nämä tuotteet on kuitenkin tarkoitettu aivan kaikille, jotka ovat niistä kiinnostuneita ja jotka pitävät niistä riippumatta henkilön ruokavaliosta. 

Perinteisiä ja uudemman sukupolven kasviproteiineja ei kannata asettaa vastatusten. Yhdessä ne monipuolistavat sekä rikastavat ruoanlaiton tapoja sekä ruokakulttuuria ja siten tekevät kasvisruoan helpommin lähestyttäväksi ja mahdolliseksi yhä useammalle henkilölle. 

Yksi uuden sukupolven kasviproteiineista hyötyvä ryhmä ovat ne henkilöt, joille palkokasvit vähän käsiteltyinä aiheuttavat vatsavaivoja. Kun palkokasveja käsitellään enemmän ja ne muuttuvat makkaroiksi ja paloiksi, ne saattavatkin sopia paremmin. Tämä on toki aina yksilöllistä ja tuotekohtaista, ja se mikä toimii yhdelle ei aina toimi toiselle.

 

Monipuoliset kasviproteiinit

Kasvisruokaa tehdessä ei ole suositeltavaa vain jättää eläinperäisiä proteiinin lähteitä pois. Pelkästään juureksista, vihanneksista ja viljoista on vaikeaa saada riittävästi proteiinia. Runsasproteiiniset kasviperäiset tuotteet eli kasviproteiinit ovatkin tästä syystä erittäin tärkeitä. 

Kasviproteiinien roolia miettiessä voi olla paikallaan heittää romukoppaan ajatus "lihankorvikkeista" ja suhtautua kasviproteiineihin ensisijaisesti proteiinipitoisina ruoanlaiton raaka-aineina.

Kasviproteiinien joukossa on mm. papuja, linssejä, tofua, seitania, tempeä ja soijarouhetta sekä tietysti myös kaikkia niitä erilaisia suikaleita ja muita uuden sukupolven innovatiivisia tuotteita, joista tässäkin artikkelissa kerrotaan. Myös pähkinät ja siemenet lasketaan kasviproteiineiksi, mutta niiden käyttömäärät ovat vain pienempiä.

Kun mietit, mistä haluaisit tehdä ruokaa, voit pohtia miettiä esimerkiksi näitä näkökulmia:

  • Mistä kasviproteiineista tiedän nauttivani itse ja mitä itselle vielä uusia kasviproteiineja olisi kiinnostavinta kokeilla? Millaisia kasviproteiineja ylipäätään on saatavilla?
  • Haluanko kokkailla itselle tutuilla tavoilla ja vaihtaa vain eläinperäiset raaka-aineet kasviperäisiin vai haluanko opetella täysin uusia ruoanlaiton tapoja ja reseptejä? Etsinkö tuttuja makumaailmoja ja suutuntumia vai haluanko kokeilla jotain uutta?
  • Jos en pidä lihan mausta tai rakenteesta, löytyisikö perinteisten kasviproteiinien joukosta kokeiltavaa? Entä ovatko kaikki punaisen lihan, kanan tai kalan tavoin käytettävät kasviproteiinit oikeasti niiden makuisia vai käytetäänkö niitä vain samalla tavalla?

On kunkin oma asia päättää, mistä kasviproteiineista lähtee omassa ruokavaliossa liikkeelle. Vaihtoehtoja on valtavasti, ja Vegaanihaaste auttaa pääsemään alkuun!

 

Lue myös nämä!

Haluatko yli 200 herkullista reseptiä?

31 päivää ilmaisia vinkkejä vegempään elämään

Ilmoittaudu mukaan Vegaanihaasteeseen!
noodles